Artikkelit

Arvonlisäveroedustaja: milloin ulkomainen yritys tarvitsee edustajan Suomessa

Karma Accounts · Julkaistu 23.10.2026

Yritys, jolla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU:ssa eikä Norjassa, tarvitsee Suomessa arvonlisäveroedustajan, kun se hakeutuu arvonlisäverolain 12 §:n 2 momentin nojalla vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi sellaisesta myynnistä, josta suomalainen yritysostaja muuten maksaisi veron käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Edustajan liiketoiminnan kotipaikan on oltava Suomessa, ja Verohallinnon on hyväksyttävä edustaja. Verohallinto voi lisäksi vaatia vakuuden. Jos ulkomaisen yrityksen on pakko rekisteröityä, esimerkiksi koska sillä on verollista myyntiä kuluttajille Suomessa, edustajaa ei tarvita.

Säännös on arvonlisäverolain 173 a §:ssä. Tarkalleen se koskee ulkomaalaista, jolla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa toisessa EU-maassa eikä valtiossa, jonka kanssa Suomella on EU:n perintä- ja alv-yhteistyösääntöjä vastaava keskinäistä avunantoa koskeva järjestely. Verohallinnon ohjeessa tällaiseksi maaksi mainitaan Norja. Verohallinto on myös vahvistanut, että vapaaehtoisesti hakeutuvan brittiläisen yrityksen on nimettävä edustaja.

Milloin ulkomaisen yrityksen edustaja tarvitaan

Ratkaisevaa on rekisteröitymisen syy eikä pelkkä kotimaa:

EU:n ulkopuolinen yritys ei voi käyttää 20 000 euron vähäisen toiminnan rajaa: arvonlisäverolain mukaan raja ei koske ulkomaalaista, jonka liiketoiminnan kotipaikka on EU:n ulkopuolella. Jos Suomessa on verollista myyntiä, johon käännetty verovelvollisuus ei sovellu, rekisteröidytään ensimmäisestä eurosta. Vaiheet on koottu oppaaseen ulkomaisen yrityksen alv-rekisteröinnistä.

Milloin yritysten välisessä myynnissä sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta

Kun ulkomaisella yrityksellä ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa, se ei ole hakeutunut verovelvolliseksi 12 §:n 2 momentin nojalla ja se myy tavaraa tai palvelua Suomessa suomalaiselle yritykselle, veron suorittaa ostaja. Myyjä laskuttaa ilman Suomen arvonlisäveroa ja merkitsee laskuun käännetyn verovelvollisuuden, ja ostaja ilmoittaa veron omalla alv-ilmoituksellaan. Ostajan puolta käsittelee juttumme käännetystä verovelvollisuudesta palveluostoissa.

Käännetty verovelvollisuus ei sovellu, ja myyjän on ilmoittauduttava alv-rekisteriin, kun ostaja on yksityishenkilö tai ulkomainen yritys, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä alv-rekisteröintiä, sekä silloin, kun kyse on henkilökuljetuksista, pääsystä Suomessa järjestettäviin tilaisuuksiin tai toisesta EU-maasta Suomeen suuntautuvasta tavaroiden etämyynnistä. Kun tällainen verollinen myynti tapahtuu Suomessa, kyse on pakollisesta ilmoittautumisesta, ellei myynti kuulu esimerkiksi OSS-erityisjärjestelmän piiriin. Pakolliseen ilmoittautumiseen ei tarvita edustajaa.

Ulkomainen yritys voi myös hakeutua verovelvolliseksi arvonlisäverolain 12 §:n 2 momentin nojalla. Silloin se laskuttaa suomalaisia yritysasiakkaita Suomen arvonlisäverolla kuten kotimainen myyjä ja vähentää hankintojensa veron alv-ilmoituksella, mutta ei enää voi hakea ulkomaisille yrityksille tarkoitettua arvonlisäveron palautusta. EU:n ulkopuolisella yrityksellä edustajavaatimus koskee vain tätä vapaaehtoista hakeutumista.

Mitä arvonlisäveroedustaja tekee

Edustaja vastaa niistä hallinnollisista velvoitteista, joita ulkomaisen yrityksen arvonlisäverovelvollisuus aiheuttaa:

• Kirjanpito Suomessa. Edustaja pitää vaadittavaa kirjanpitoa tai, jos ulkomainen yritys ei ole kirjanpitovelvollinen, muistiinpanoja, joista veron määräämisen kannalta olennaiset seikat selviävät luotettavasti, ja säilyttää aineiston ja laskut Suomessa vaaditun ajan.
• Ilmoittaminen. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain mukaan arvonlisäveroa koskevan ilmoittamisvelvollisuuden täyttämisestä ulkomaalaisen puolesta vastaa myös edustaja.
• Verotarkastus. Edustaja esittää päämiehensä kirjanpitoaineiston Verohallinnon kehotuksesta tarkastettavaksi.
• Kirjanpitotehtävät itse. Verohallinnon mukaan hyväksyminen edellyttää yleensä, että edustaja hoitaa verovelvollisen kirjanpidon ja muut vastaavat tehtävät itse.

Veron maksamisesta edustaja ei vastaa. Verohallinnon ohjeen mukaan edustaja ei ole vastuussa ulkomaalaiselle elinkeinonharjoittajalle määrätyn veron maksamisesta. Vero on ulkomaisen yrityksen velka, ja sen maksun Verohallinto voi turvata vakuudella.

Hyväksyminen ja vakuus

Verohallinnon ohjeen mukaan:

• edustajan liiketoiminnan kotipaikan on oltava Suomessa
• edustajalla on oltava riittävä taito ja asiantuntemus tehtävään
• edustajan on yleensä oltava merkitty kaupparekisteriin
• yksityishenkilö hyväksytään edustajaksi vain poikkeustapauksessa.

Verohallinto voi vaatia vakuuden veron suorittamisesta. Vakuutena on yleensä pankkitakaus. Laissa ei ole vakuudelle euromäärää.

Edustajan vaihtamisesta ilmoitetaan Verohallinnolle etukäteen ja uudesta edustajasta toimitetaan samat asiakirjat. Verohallinnon on hyväksyttävä myös uusi edustaja. Jos edustajan tehtävä lakkaa eikä yritys kehotuksesta huolimatta nimeä uutta hyväksyttyä edustajaa, Verohallinto voi katsoa verovelvollisuuden päättyneeksi.

Näin edustaja nimetään

Edustaja nimetään samassa yhteydessä, kun yritys rekisteröidään. Ulkomainen yhteisö tekee perustamisilmoituksen lomakkeella Y1 (avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön rinnastettava yritys lomakkeella Y2, elinkeinonharjoittaja lomakkeella Y3) ja liittää siihen lomakkeen 6204 tai 6206. Lomakkeet saa ytj.fi-sivustolta. Mukaan tarvitaan:

1. kotimaan kaupparekisteriotetta vastaava ote, josta näkyvät nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi ja nimenkirjoitusoikeudet
2. yhtiöjärjestys tai vastaavat säännöt, jos ote ei riitä
3. valtakirja, jos ilmoituksen allekirjoittaa muu kuin nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö
4. suomalaisen edustajan sitoumus toimia 173 a §:n mukaisena edustajana, jos ilmoituksen allekirjoittaa ulkomainen yritys itse
5. ulkomaisen yrityksen edustajalle antama valtakirja ja sen suomen- tai ruotsinkielinen käännös
6. edustajan nimi, Y-tunnus ja yhteystiedot sekä selvitys pätevyydestä, jos edustajan toimiala on muu kuin kirjanpito.

Vieraskielisistä asiakirjoista liitetään suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös, valtakirjoista suomen- tai ruotsinkielinen. Verohallinnon arvion mukaan rekisteröinti kestää keskimäärin noin kolme viikkoa; arvio ei ole määräaika.

Ilmoittaminen OmaVerossa

Alv-ilmoitukset annetaan OmaVerossa tai muussa Verohallinnon sähköisessä ilmoituskanavassa. Ulkopuolisella ilmoittajalla on oltava yrityksen antama oikea Suomi.fi-valtuus. Veroasioiden hoito -valtuus avaa OmaVeron, kun taas pelkkä ilmoitusten antamiseen tarkoitettu valtuus riittää vain taloushallinto-ohjelmiston muodostamien tiedostojen lähettämiseen Ilmoitin.fi-palvelussa. Jos ulkomaisen yrityksen nimenkirjoittajilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, yritys valtuuttaa ilmoittajan hakemuksella Suomi.fi-palvelussa. Suomi.fi arvioi käsittelyn kestävän noin seitsemän arkipäivää. Määräpäivät ja ilmoituksen sisältö ovat jutussa ulkomaisen yrityksen alv-ilmoituksista.

Arvonlisäveroedustaja, fiskaaliedustaja ja tilitoimisto

Arvonlisäveroedustaja Suomessa. Edellä kuvattu 173 a §:n edustaja: pakollinen vain sellaisen yrityksen vapaaehtoisessa hakeutumisessa, jolla ei ole toimipaikkaa EU:ssa eikä Norjassa, Verohallinnon hyväksymä, vastaa kirjanpidosta ja ilmoittamisesta, ei veron maksamisesta.

Fiskaaliedustaja muissa EU-maissa. EU:n arvonlisäverodirektiivi sallii, että jäsenvaltiot hyväksyvät veroedustajan, joka on itse velvollinen maksamaan veron, ja säätävät jonkun muun kuin verovelvollisen yhteisvastuulliseksi verosta. Maissa, jotka käyttävät näitä mahdollisuuksia, fiskaaliedustaja kantaa osan veroriskistä. Suomen edustaja on määritelty toisin, joten kun joku tarjoaa ”fiskaaliedustusta Suomessa”, kysy, kumpaa roolia tarkoitetaan.

Tilitoimisto tai valtuutettu. Mikä tahansa Suomessa alv-rekisteriin merkitty yritys, myös pakollisesti ilmoittautunut, voi antaa tilitoimiston hoitaa kirjanpidon ja ilmoitukset Suomi.fi-valtuudella. Siihen ei tarvita Verohallinnon hyväksyntää. Hyväksytty edustaja tarvitaan vain vapaaehtoisessa hakeutumisessa.

Yritys, jolla ei ole toimipaikkaa EU:ssa, voi valita EU:n ulkopuolisen erityisjärjestelmän niille kuluttajille EU-maissa myymilleen palveluille, jotka kuuluvat järjestelmän piiriin, ja ilmoittaa ne yhteen EU-maahan sen sijaan, että rekisteröityisi jokaiseen. Järjestelmä on vapaaehtoinen, mutta valittuna sitä käytetään kaikkiin sen piiriin kuuluviin myynteihin; muita liiketoimia se ei kata. Lue lisää OSS-erityisjärjestelmistä.

Mitä me teemme

Karma Accounts hoitaa ulkomaisten yritysten alv-rekisteröinnin ja alv-ilmoitukset Suomessa, myös englanniksi. Selvitämme kanssasi, pitääkö rekisteröityä ollenkaan, laadimme perustamisilmoituksen liitteineen, pidämme Suomen alv-kirjanpidon ja annamme ilmoitukset OmaVerossa yrityksen Suomi.fi-valtuudella. Karma Accounts ei ole arvonlisäverolain 173 a §:n mukainen hyväksytty edustaja. Jos yritykselläsi ei ole toimipaikkaa EU:ssa eikä Norjassa ja sen vapaaehtoinen rekisteröinti edellyttää edustajaa, edustajan on oltava Verohallinnon hyväksymä yritys; voimme silti hoitaa ilmoitukset ja kirjanpidon sen rinnalla. Pyydä tarjous tarjouspyyntölomakkeella. Rahanpesulaki koskee tilitoimistoja, joten ennen aloittamista tunnistamme yrityksen, sen puolesta toimivat henkilöt ja tosiasialliset edunsaajat.

Usein kysyttyä

Mikä on arvonlisäveroedustaja?

Arvonlisäverolain 173 a §:n mukainen, Verohallinnon hyväksymä edustaja, jonka liiketoiminnan kotipaikka on Suomessa. Sellainen tarvitaan, kun yritys, jolla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU:ssa eikä vastaavan avunantojärjestelyn maassa (ohjeessa mainitaan Norja), hakeutuu 12 §:n 2 momentin nojalla vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Edustaja hoitaa kirjanpidon ja ilmoittamisen, mutta ei vastaa veron maksamisesta.

Tarvitseeko ulkomainen yritys edustajan veroasioihin?

Ei yleensä. Pakollisesti rekisteröityvä yritys, esimerkiksi verollista myyntiä kuluttajille Suomessa harjoittava, ei tarvitse edustajaa, ja ilmoitukset voi antaa tilitoimisto Suomi.fi-valtuudella. Edustaja vaaditaan vain vapaaehtoisessa hakeutumisessa, kun yrityksellä ei ole toimipaikkaa EU:ssa eikä Norjassa.

Vastaako arvonlisäveroedustaja verosta?

Ei. Verohallinnon ohjeen mukaan edustaja ei ole vastuussa ulkomaiselle yritykselle määrätyn veron maksamisesta. Maksun turvaamiseksi Verohallinto voi vaatia vakuuden, yleensä pankkitakauksen.

Lähteet

• Finlex: arvonlisäverolaki 1501/1993, 3, 9, 12, 133 r, 173, 173 a ja 209 n §
• Finlex: laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 768/2016, 20, 24, 26 ja 27 §
• Finlex: laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 444/2017, 1 luvun 2 § ja 3 luku
• Verohallinto: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa, syventävä ohje 17.12.2019, luvut 1, 3, 4.1, 8, 9 ja 10
• Verohallinto: Starting up business in Finland, foreign company (englanniksi)
• Verohallinto: VAT for foreign businesses in Finland (englanniksi)
• Verohallinto: Brexitin vaikutukset verotukseen, kysymys 173 a §:n edustajasta
• Verohallinto: How to grant a Suomi.fi authorisation for tax matters (englanniksi)
• Verohallinto: VAT special schemes, OSS (englanniksi)
• Verohallinto: käsittelyajat (englanniksi)
• Suomi.fi: valtuuttaminen hakemuksella (englanniksi)
• EUR-Lex: neuvoston direktiivi 2006/112/EY, 204 ja 205 artikla

Huomaa: tämä on yleistä tietoa Suomen säännöistä, ei neuvo omaan tilanteeseesi, ja säännöt muuttuvat. Kysy meiltä ennen kuin toimit sen perusteella.

Kaikki artikkelit