Ulkomaisen yrityksen alv-rekisteröinti Suomessa: milloin ja miten

Karma Accounts · Julkaistu 23.10.2026

Ulkomaisen yrityksen on yleensä ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa, kun sillä on täällä verollista myyntiä, johon käännettyä verovelvollisuutta ei voi soveltaa. Tavallisimmin kyse on myynnistä yksityishenkilöille (ellei EU:n erityisjärjestelmä kata myyntiä), Suomessa olevien tavaroiden myynnistä ulkomaiselle ostajalle, jolla ei ole Suomessa arvonlisäverorekisteröintiä eikä kiinteää toimipaikkaa, henkilökuljetuksista ja pääsylipuista Suomessa järjestettäviin tilaisuuksiin tai myynnistä Suomessa olevan kiinteän toimipaikan kautta. Jos asiakkaat ovat suomalaisia yrityksiä eikä yrityksellä ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa, ostaja yleensä ilmoittaa veron, eikä rekisteröintiä tarvita. Rekisteröinti tehdään postitse perustamisilmoituksella Y1 ja liitelomakkeella 6204, ja yritys saa Y-tunnuksen ja arvonlisäverotunnisteen (FI ja kahdeksan numeroa).

Lähtökohta: kuka veron maksaa

Suomessa tapahtuvasta verollisesta myynnistä suoritetaan yleensä Suomen arvonlisävero, 25,5 %, 13,5 % tai 10 % (alv-kannat 2026); verottomalla ja nollaverokannan alaisella myynnillä on omat sääntönsä. Ratkaisevaa on, kuka veron ilmoittaa.

Arvonlisäverolain (AVL) 9 §:n mukaan ostaja on verovelvollinen ulkomaalaisen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista, jos myyjällä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä se ole hakeutunut verovelvolliseksi. Myyjä laskuttaa ilman Suomen veroa merkinnällä "käännetty verovelvollisuus", ja ostaja ilmoittaa veron. Ostajan näkökulmaa käsitellään käännettyä verovelvollisuutta koskevassa artikkelissa. Samassa pykälässä luetellaan tilanteet, joissa myyjä on silti itse verovelvollinen, ja ne ovat yleisimmät syyt rekisteröitymiseen.

Tarvitseeko yrityksen rekisteröityä?

Seuraavat tilanteet voivat edellyttää rekisteröitymistä Suomessa, kun otetaan huomioon jäljempänä kuvatut vapautukset, käännetyt verovelvollisuudet ja EU:n erityisjärjestelmät:

Myynti yksityishenkilöille Suomessa, esimerkiksi työ suomalaisessa asunnossa tai muu palvelu, jonka myyntimaa on Suomi. Palveluissa erityisjärjestelmä voi korvata rekisteröinnin.
Suomessa olevien tavaroiden myynti ulkomaiselle ostajalle, jolla ei ole Suomessa arvonlisäverorekisteröintiä eikä kiinteää toimipaikkaa. Suomalainen yritysostaja ilmoittaa veron käännetyllä verovelvollisuudella, vaikka se ei itse olisi arvonlisäverorekisterissä.
Pääsy Suomessa järjestettävään tilaisuuteen, kuten seminaariin, konserttiin, urheilutapahtumaan, messuille tai näyttelyyn. Virtuaalinen osallistuminen ei kuulu tähän.
Henkilökuljetukset Suomessa. Henkilökuljetuksiin ja tilaisuuksien pääsylippuihin ei sovelleta käännettyä verovelvollisuutta, vaikka asiakas olisi arvonlisäverorekisterissä Suomessa.
Suomessa oleva kiinteä toimipaikka, joka osallistuu myyntiin: riittävän pysyvä liikepaikka, jolla on myyntiin tarvittavat henkilöstö- ja tekniset resurssit. Rakennus- ja asennushanke muodostaa kiinteän toimipaikan, jos se kestää yksinään tai peräkkäisinä hankkeina yli yhdeksän kuukautta.
Omien tavaroiden siirto toisesta EU-maasta varastoon Suomeen. Kyse on yhteisöhankinnasta, joka edellyttää vähintään rekisteröitymistä ilmoituksenantovelvolliseksi. Tietylle ostajalle tarkoitettu toimitusvarasto ei edellytä rekisteröitymistä, jos sen ehdot täyttyvät.
Nollaverokannan alainen myynti Suomesta, esimerkiksi vienti, kun yritys haluaa Suomessa tehtyjen ostojen arvonlisäveron takaisin.
Tavaroiden etämyynti toisesta EU-maasta suomalaisille kuluttajille, kun siihen sovelletaan Suomen veroa. Vain yhteen EU-maahan sijoittautunut myyjä soveltaa kotimaansa veroa, kun sen tavaroiden etämyynti sekä tele-, lähetys- ja sähköiset palvelut muiden EU-maiden kuluttajille ovat yhteensä enintään 10 000 euroa kuluvana ja edellisenä vuonna. Rajan ylittyessä vaihtoehtoina ovat rekisteröinti Suomessa tai OSS.

Rekisteröintiä ei yleensä tarvita, jos:

yritys myy vain suomalaisille yrityksille tai Suomessa arvonlisäverorekisteröidyille ulkomaisille yrityksille eikä yrityksellä ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa (henkilökuljetuksia ja tilaisuuksien pääsylippuja lukuun ottamatta). Tämä koskee myös suomalaiselle yritykselle myytyjä rakentamispalveluja.
yritys tuo tavaroita maahan ja myy ne edelleen suomalaisille yrityksille. Maahantuonti ei sellaisenaan velvoita rekisteröitymään; Tulli kantaa silloin maahantuonnin veron, ja Suomessa tehtyjen ostojen veroa voi saada takaisin ulkomaalaispalautuksena.

Kiinteä toimipaikka arvioidaan tapauskohtaisesti. Verohallinnolta voi hakea maksullisen ennakkoratkaisun.

20 000 euron raja ei auta useimpia ulkomaisia yrityksiä

Suomalainen yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen, jos sen liikevaihto on kuluvana ja edellisenä kalenterivuonna enintään 20 000 euroa (AVL 3 §). Vuoden 2025 alusta tätä vapautusta ei sovelleta lainkaan EU:n ulkopuolelle sijoittautuneeseen yritykseen, ei silloinkaan, kun sillä on kiinteä toimipaikka Suomessa. Toiseen EU-maahan sijoittautunut yritys voi hyödyntää rajaa vain pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmän kautta: liikevaihto EU:ssa enintään 100 000 euroa ja Suomessa enintään 20 000 euroa kuluvana ja edellisenä vuonna, ja rekisteröinti järjestelmään omassa sijoittautumismaassa (AVL 3 a §). Muussa tapauksessa ulkomainen yritys suorittaa veroa ensimmäisestä verollisesta myynnistä alkaen määrästä riippumatta.

OSS ja IOSS rekisteröinnin sijaan

Osan kuluttajamyynnin verosta voi ilmoittaa ja maksaa EU:n erityisjärjestelmässä tunnistamisjäsenvaltion kautta ilman rekisteröintiä Suomessa:

Unionin järjestelmä (OSS): EU:hun sijoittautuneen yrityksen palvelut kuluttajille niissä EU-maissa, joihin se ei ole sijoittautunut, kuten Suomessa, sekä tavaroiden etämyynti EU-maasta toiseen.
Unionin ulkopuolinen järjestelmä: EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen yrityksen palvelut kuluttajille EU:ssa.
Tuontijärjestelmä (IOSS): EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden etämyynti enintään 150 euron lähetyksinä, valmisteveronalaisia tavaroita lukuun ottamatta. EU:n ulkopuolinen myyjä tarvitsee yleensä EU:hun sijoittautuneen välittäjän.

Järjestelmään rekisteröitynyt ilmoittaa sen kautta kaikki sen piiriin kuuluvat myynnit. Unionin ja unionin ulkopuolisen järjestelmän ilmoitukset annetaan neljännesvuosittain ja tuontijärjestelmän kuukausittain, myös silloin, kun myyntiä ei ole ollut. OSS ei kata tavallista kotimaan myyntiä, kuten jo Suomessa olevien tavaroiden myyntiä suomalaisille kuluttajille (paitsi kun verkkoalustaa pidetään myyjänä), eikä myyntiä yrityksille. Lisää artikkelissa verkkokaupan alv ja OSS.

Vapaaehtoinen hakeutuminen

Ulkomainen yritys, jonka myyntiin soveltuisi käännetty verovelvollisuus, voi hakeutua verovelvolliseksi (AVL 12 §), esimerkiksi laskuttaakseen suomalaisia asiakkaitaan Suomen arvonlisäverolla kuten kotimainen toimittaja. AVL 9 §:n yleinen käännetty verovelvollisuus ei sen jälkeen sovellu sen myynteihin Suomessa, mutta tiettyjä liiketoimia koskevat käännetyt verovelvollisuudet, kuten rakentamispalvelujen (AVL 8 c §), voivat edelleen soveltua. Rekisteröinti alkaa aikaisintaan päivästä, jona hakemus saapuu Verohallintoon.

Jos yrityksellä ei ole kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU:ssa tai Norjassa, hakeutuminen edellyttää Verohallinnon hyväksymää edustajaa, jonka liiketoiminnan kotipaikka on Suomessa, ja Verohallinto voi lisäksi vaatia vakuuden (AVL 173 a §). Lue lisää artikkelista arvonlisäveroedustaja.

Rekisteröinti vaihe vaiheelta

Valitse lomake. Ulkomainen yhteisö käyttää perustamisilmoitusta Y1 ja Verohallinnon liitelomaketta 6204 (Ulkomaisen yrityksen rekisteröinti). Henkilöyhtiötä vastaava yhtiö käyttää lomakkeita Y2 ja 6204, ulkomainen elinkeinonharjoittaja Y3 ja 6206. Jos yrityksellä on jo Y-tunnus, käytetään muutosilmoitusta (yhteisöillä Y4). Lomakkeet ovat ytj.fi:ssä.
Täytä 6204. Lomakkeella kysytään kotimaan rekisterinumero, arvonlisäverotunniste ja verotunniste, alkamispäivä, Suomessa harjoitettava toiminta, henkilöstö ja tilat Suomessa, asiakkaat, mahdolliset urakat sekä toivottu verokausi.
Liitä asiakirjat. Kotimaan kaupparekisteriotetta vastaava ote ja sen käännös englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi. Otteesta on käytävä ilmi toiminimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi ja nimenkirjoitusoikeudet; muuten liitetään yhtiöjärjestys käännöksineen. Rakennusalan yritys liittää urakkasopimuksen ja työvoimaa vuokraava yritys vuokraussopimuksen. Henkilötiedot ilmoitetaan erillisellä henkilötietolomakkeella. Kotimaan alv-todistusta ei yleensä tarvitse liittää; arvonlisäverotunniste merkitään lomakkeelle 6204.
Allekirjoita ja postita. Allekirjoittajana on nimenkirjoitusoikeuden haltija tai hänen valtuuttamansa. Lähetysosoite on Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. (Kaupparekisteriin merkittävästä sivuliikkeestä tehdään erillinen sähköinen ilmoitus.)
Odota päätöstä. Verohallinnon mukaan rekisteröinti kestää keskimäärin noin kolme viikkoa; käsittelyajat vaihtelevat. Varaa aikaa postille ja lisäselvityksille ja lähetä ilmoitus ennen ensimmäistä verollista myyntiä.

Mitä yritys saa

Y-tunnuksen, esimerkiksi 1234567-8. Siitä ei sellaisenaan näe, onko yritys arvonlisäverorekisterissä.
Arvonlisäverotunnisteen: FI ja Y-tunnus ilman väliviivaa, esimerkiksi FI12345678. Sen voi tarkistaa EU:n VIES-palvelusta.
Rekisteröintikirjeen, jossa kerrotaan rekisteröinnit, Verohallinnon arvio kiinteän toimipaikan muodostumisesta ja jatko-ohjeet.
Ilmoitusvelvollisuuden: arvonlisäveroilmoitus ja maksu jokaiselta verokaudelta, myös "ei toimintaa" -ilmoitus kaudelta, jolla ei ole ilmoitettavaa. Verokausi on kuukausi tai hakemuksesta neljännesvuosi (liikevaihto enintään 100 000 euroa) tai kalenterivuosi (enintään 30 000 euroa). Katso alv-ilmoituksen eräpäivät ja ulkomaisen yrityksen alv-ilmoitukset.

Mitä me teemme

Rekisteröimme ulkomaisia yrityksiä arvonlisäverovelvollisiksi Suomessa ja annamme niiden alv-ilmoitukset. Asioimme asiakkaan kanssa englanniksi. Selvitämme ensin, tarvitaanko rekisteröintiä lainkaan, täytämme lomakkeet Y1 ja 6204 yhdessä asiakkaan kanssa ja hoidamme sen jälkeen ilmoitukset verokausittain. Hinnoittelemme palvelun tapauskohtaisesti: lähetä tarjouspyyntö ja kerro, mitä yritys myy Suomessa, kenelle ja mistä alkaen. Karma Accounts on helsinkiläinen tilitoimisto.

Usein kysyttyä

Milloin ulkomaisen yrityksen on rekisteröidyttävä arvonlisäverorekisteriin?

Yleensä silloin, kun sillä on Suomessa verollista myyntiä, johon ei voi soveltaa käännettyä verovelvollisuutta: myyntiä kuluttajille (ellei EU:n erityisjärjestelmä kata sitä), Suomessa olevien tavaroiden myyntiä ulkomaiselle ostajalle, jolla ei ole Suomessa rekisteröintiä eikä kiinteää toimipaikkaa, henkilökuljetuksia, pääsylippuja Suomessa järjestettäviin tilaisuuksiin tai myyntiä kiinteän toimipaikan kautta.

Miten ulkomainen yritys rekisteröityy arvonlisäverorekisteriin?

Lähettämällä Verohallintoon postitse perustamisilmoituksen Y1, liitelomakkeen 6204 sekä kaupparekisteriotteen käännöksineen. Käsittely kestää keskimäärin noin kolme viikkoa.

Saako ulkomainen yritys Y-tunnuksen?

Saa. Y-tunnus annetaan, kun perustamisilmoitus on käsitelty. Arvonlisäverotunniste on FI ja Y-tunnus ilman väliviivaa.

Koskeeko 20 000 euron alv-raja ulkomaista yritystä?

Ei EU:n ulkopuolelle sijoittautunutta yritystä. EU-maahan sijoittautunut yritys voi soveltaa sitä vain pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmän kautta, kun liikevaihto EU:ssa on enintään 100 000 euroa.

Lähteet

Huomaa: tämä on yleistä tietoa Suomen säännöistä, ei neuvo omaan tilanteeseesi, ja säännöt muuttuvat. Kysy meiltä ennen kuin toimit sen perusteella.

Ulkomaisen yrityksen alv Suomessa?

Rekisteröimme ulkomaisia yrityksiä arvonlisäverovelvollisiksi Suomessa ja annamme niiden alv-ilmoitukset ja yhteenvetoilmoitukset. Hinta sovitaan tarjouksella palvelun sisällön mukaan. Katso alv-palvelut ulkomaisille yrityksille. Alv-palveluyrityksille ja tilitoimistoille: yhteistyö kanssamme.

Pyydä maksuton alkukeskustelu

Älä lähetä sähköpostitse pankkitunnuksia, henkilötunnuksia tai muita arkaluonteisia tietoja.

Kaikki artikkelit