Kiinteä toimipaikka arvonlisäverotuksessa: milloin ulkomaisella yrityksellä on sellainen

Karma Accounts · Julkaistu 28.10.2026

Ulkomaisella yrityksellä on Suomessa arvonlisäverotuksen kiinteä toimipaikka, kun sillä on täällä muu liikepaikka kuin liiketoiminnan kotipaikka ja tällä liikepaikalla on "riittävä pysyvyysaste sekä henkilöstöresurssien ja teknisten resurssien osalta soveltuva rakenne". Määritelmä on EU:n täytäntöönpanoasetuksessa 282/2011, ei arvonlisäverolaissa. Kiinteällä toimipaikalla on merkitystä kahdella tavalla. Sille ostetut yrityspalvelut verotetaan pääsääntöisesti Suomessa. Myynneissä ratkaisevaa on, osallistuuko toimipaikka myyntiin. Jos ei osallistu, suomalainen yritysasiakas ilmoittaa veron edelleen arvonlisäverolain (AVL) 9 §:n käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Jos osallistuu, 9 §:n käännetty verovelvollisuus ei sovellu. Yritys rekisteröityy yleensä Suomessa ja suorittaa veron itse, ellei myynti ole veroton tai nollaverokannan alainen tai siihen sovellu muu sääntö, kuten rakennusalan käännetty verovelvollisuus.

Määritelmä täytäntöönpanoasetuksessa

Arvonlisäverolaki ei määrittele kiinteää toimipaikkaa. Suomi soveltaa neuvoston täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 282/2011, ja Verohallinto avaa sitä ulkomaalaisen rekisteröintiä koskevassa ohjeessaan.

11 artiklan 1 kohta koskee ostettuja palveluja: toimipaikan on pystyttävä "vastaanottamaan ja käyttämään sen omia tarpeita varten suoritettavia palveluja".
11 artiklan 2 kohta koskee myytäviä palveluja: toimipaikan on pystyttävä "suorittamaan tarjoamansa palvelut".
53 artiklan 1 kohta koskee käännettyä verovelvollisuutta: toimipaikan on pystyttävä "toteuttamaan sen tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen, johon se osallistuu". Verohallinnon mukaan myös pelkkää tavarakauppaa harjoittavalle yritykselle voi muodostua kiinteä toimipaikka.
11 artiklan 3 kohta: arvonlisäverotunniste "ei sinällään riitä" osoittamaan kiinteää toimipaikkaa. Myöskään alv-rekisteröityminen ei itsessään muodosta sitä.

Mitä Verohallinto arvioi

Henkilöstö. Jonkun on osallistuttava liiketoimintaan Suomessa, mutta kaikkia tehtäviä ei tarvitse tehdä täällä. Yksikin henkilö voi riittää. Vuokratyöntekijät lasketaan mukaan, jos he ovat yrityksen määräysvallan alla.
Tekniset resurssit. Esimerkiksi tilat, tietotekniikka, ohjelmistot, palvelimet ja koneet. Pelkät tekniset resurssit eivät muodosta kiinteää toimipaikkaa. Pitkälle automatisoitu toiminta voi muodostaa sen, jos Suomessa on henkilökuntaa huolehtimassa laitteiden ylläpidosta tai valvonnasta.
Pysyvyys. Liikepaikan on sijaittava tietyssä maantieteellisessä paikassa, mutta sen ei tarvitse olla kiinteästi maahan kiinnitetty. Yrityksellä on kiinteä toimipaikka, jos se myy Suomessa kuljetuspalveluja tietyn aikataulun ja reitin mukaan. Toiminnan ei tarvitse olla keskeytymätöntä, kunhan se on säännöllistä.

Verohallinnon ohjeiden selviä esimerkkejä:

Myyjä Suomessa. Ranskalaisella yrityksellä on Suomessa yksi myyjä, joka vastaa Uudenmaan asiakkaista. Yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka.
Henkilöstö asiakkaan tiloissa. Ruotsalaisella IT-yrityksellä on Suomessa neljä työntekijää, jotka antavat lähitukea asiakkaan toimitiloissa neljän vuoden palvelusopimuksen perusteella. Yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka.
Oma varasto ja henkilöstö. Virolaisella yrityksellä on Suomessa varasto ja tukkumyymälä, jossa kaksi työntekijää vastaanottaa, tarkastaa ja myy tavarat. Yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka.
Yli yhdeksän kuukautta kestävä rakennus- tai asennustyö, joko yhtenä tai useana peräkkäisenä kohteena. Verotuskäytännössä kiinteä toimipaikka muodostuu jo toiminnan alkaessa, ei vasta yhdeksän kuukauden kuluttua. Yhdeksän kuukautta ei ole turvaraja: kiinteä toimipaikka voi muodostua lyhyemmässäkin urakassa, jos sen edellytykset täyttyvät.

Nämä eivät yksinään muodosta kiinteää toimipaikkaa:

varastointipalvelun ostaminen ulkopuoliselta varasto- tai logistiikkayritykseltä tai konsignaatiovarasto jälleenmyyjän tiloissa, kun omaa henkilöstöä ei ole
toimisto, jota käytetään vain valmisteleviin toimiin tai tukitoimiin, kuten ulkomaille lähtevien työntekijöiden rekrytointiin
kiinteistön tai irtaimen omaisuuden vuokraus tai immateriaalioikeuksien käyttöoikeuden luovutus
pelkkä alv-tunniste.

Kaupparekisteriin merkittyä sivuliikettä arvioidaan samoilla perusteilla, eikä merkintä itsessään velvoita rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi. Omien tavaroiden siirto toisesta EU-maasta varastoon Suomessa on yhteisöhankinta, ja se vaatii yleensä rekisteröinnin, vaikka kiinteää toimipaikkaa ei olisi. Poikkeus on toimitusvarasto, jos sen ehdot täyttyvät.

Milloin toimipaikka osallistuu myyntiin

Täytäntöönpanoasetuksen 53 artiklan 2 kohdan mukaan toimipaikka osallistuu myyntiin vain, jos sen henkilöstöä ja teknisiä resursseja käytetään Suomessa tapahtuvan myynnin "toteuttamiseen olennaisesti liittyviin liiketoimiin" ennen myyntiä tai sen aikana.

Myyntityö on osallistumista: tarjouksen tekeminen, sopimusneuvottelut ja sopimuksen allekirjoittaminen. Yleinen markkinointi, jolla ei ole selvää yhteyttä toteutuneisiin tai toteutumatta jääneisiin myynteihin Suomessa, ei ole.
Työn tekeminen on osallistumista, vaikka Suomessa tehtäisiin vain osa työstä.
Hallinnolliset tukitehtävät eivät ole osallistumista: kirjanpito, laskutus, saatavien perintä ja rekrytointi.
Suomalainen alv-tunniste laskussa luo olettaman osallistumisesta. Toimipaikan katsotaan osallistuneen myyntiin, "jollei toisin todisteta".
Tavaroiden yhteisömyynnissä toimipaikka ei osallistu myyntiin Suomessa. Näin on, kun myynnissä käytetään ostajan alv-tunnistetta ja tavara kuljetetaan toisesta EU-maasta suoraan ostajalle Suomeen.

Mitä kiinteästä toimipaikasta seuraa

Palveluostot. Suomalaiseen kiinteään toimipaikkaan luovutettu yrityspalvelu verotetaan Suomessa (AVL 65 §). Myyjä tarkastelee ensin palvelun luonnetta ja käyttötarkoitusta. Jos toimipaikka ei selviä niistä, myyjä kiinnittää huomiota sopimukseen, tilaukseen, ostajan ilmoittamaan alv-tunnisteeseen ja siihen, mikä yksikkö maksaa palvelun. Kun ulkomainen myyjä myy suomalaiselle toimipaikalle, yritys ilmoittaa veron yleensä käännetyn verovelvollisuuden perusteella.
Myynnit suomalaisille yrityksille. Myyntiin, johon toimipaikka ei osallistu, sovelletaan edelleen käännettyä verovelvollisuutta (AVL 9 §:n 4 momentti). Myynneistä, joihin toimipaikka osallistuu, yritys suorittaa mahdollisen veron itse. Rakennusalan käännetty verovelvollisuus (AVL 8 c §) soveltuu kuitenkin edelleen, jos sen edellytykset täyttyvät.
Myynnit, joista myyjä on aina verovelvollinen. AVL 9 §:n mukaan myyjä on aina verovelvollinen, kun ostajana on yksityishenkilö tai kun myydään henkilökuljetusta tai pääsyä Suomessa järjestettävään tilaisuuteen. Sama koskee myyntiä ulkomaiselle yritykselle, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä alv-rekisteröintiä, rakentamispalveluja lukuun ottamatta. Myös vapaaehtoinen hakeutuminen verovelvolliseksi päättää käännetyn verovelvollisuuden.
Rekisteröinti. Jos toimipaikka osallistuu verolliseen myyntiin Suomessa, yrityksen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi. Katso ulkomaisen yrityksen alv-rekisteröinti. Poikkeus: EU:n pienyritysjärjestelmää käyttävän EU-yrityksen ei tarvitse rekisteröityä, jos sen liikevaihto pysyy järjestelmän rajoissa.
Laskut ja ilmoitukset. Rekisteröity yritys antaa alv-ilmoitukset ja vähentää niillä hankintojensa arvonlisäveron. Käännetyn verovelvollisuuden laskuun merkitään "käännetty verovelvollisuus", eikä siinä ole veron määrää eikä verokantaa.
Palautukset. Erillinen palautusmenettely (AVL 122 §) on vain ulkomaiselle yritykselle, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, josta se suorittaa liiketoimia. Lisäksi sillä saa olla Suomessa vain myyntejä, joista ostaja on verovelvollinen, tai tiettyjä verottomia kuljetuspalveluja. Katso ulkomaisen yrityksen alv-palautus.

Esimerkki: yksi yritys, kaksi myyntiä

Saksalainen GmbH on alv-rekisterissä Suomessa, ja sillä on Helsingissä toimisto ja kaksi työntekijää, jotka hankkivat ja palvelevat suomalaisia asiakkaita. Molemmat alla olevat asiakkaat ovat suomalaisia yrityksiä, jotka ostavat tavallisen yrityspalvelun Suomen liiketoimintaansa varten.

Myynti	Kuka osallistui	Alv-käsittely
A: 40 000 euron konsultointiprojekti, Helsingin tiimi neuvotteli ja toteutti	suomalainen toimipaikka	GmbH laskuttaa alv:n 25,5 %: 10 200 euroa, lasku yhteensä 50 200 euroa
B: 10 000 euron tukisopimus oululaiselle yritykselle, sovittu ja toimitettu Saksasta, laskussa Saksan alv-tunniste	vain pääliike	käännetty verovelvollisuus: asiakas ilmoittaa 2 550 euroa ja vähentää sen, jos sillä on vähennysoikeus

GmbH ilmoittaa ja maksaa myynnin A veron Suomen alv-ilmoituksellaan. Myynti B verotetaan yhtä lailla Suomessa, mutta veron ilmoittaa asiakas. Jos Helsingin työntekijät olisivat neuvotelleet myynnin B, GmbH olisi laskuttanut veron itse. Niin olisi käynyt myös, jos laskussa olisi ollut suomalainen alv-tunniste, ellei yhtiö pystyisi osoittamaan, ettei toimipaikka osallistunut myyntiin.

Alv:n kiinteä toimipaikka ja tuloverotuksen kiinteä toimipaikka

Verohallinnon mukaan kyse on eri käsitteistä, jotka arvioidaan erikseen. Toinen ei suoraan synnytä toista.

Kysymys	Arvonlisäverotus	Tuloverotus
Missä säännös on	EU:n täytäntöönpanoasetus 282/2011, 11 ja 53 artikla	tuloverolain 13 a § ja verosopimukset
Ydintesti	pysyvyys sekä soveltuva henkilöstö ja tekniset resurssit	kiinteä liikepaikka tai epäitsenäinen edustaja, joka säännöllisesti tekee sopimuksia yrityksen puolesta
Rakentaminen	verotuskäytännössä yli 9 kuukautta, myös lyhyempi voi riittää	yli verosopimuksen aikarajan, OECD:n mallissa 12 kuukautta
Seuraus	rekisteröinti ja vero verollisista myynneistä, joihin toimipaikka osallistuu	Suomen vero toimipaikalle kuuluvasta tulosta

Yrityksellä voi siis olla toinen ilman toista.

Rajatapaukset

Todelliset tilanteet ovat usein epäselvempiä kuin edellä olevat esimerkit: yksi etätyöntekijä Suomessa, yrityksen ohjauksessa työskentelevä alihankkija, suomalainen konserniyhtiö, jonka henkilöstö tekee töitä ulkomaiselle yritykselle, tai lähes yhdeksän kuukautta kestävä projekti. Ne ratkeavat tosiasioiden perusteella, eikä ohjeistus ratkaise niitä kaikkia. Kun asialla on merkitystä, Verohallinnolta voi hakea sitovan ennakkoratkaisun (AVL 190 §).

Näin Karma auttaa

Selvitämme ulkomaisille yrityksille niiden aseman Suomen arvonlisäverotuksessa ja hoidamme sen jälkeen rekisteröinnin ja alv-ilmoitukset. Kun kiinteän toimipaikan kysymys on aidosti rajatapaus, sanomme sen suoraan: veroneuvojan lausunto tai ennakkoratkaisu voi olla oikea seuraava askel. Katso alv-palvelut ulkomaisille yrityksille tai, jos olet alv-palveluja tarjoava yritys, yhteistyö alv-asioissa. Hinnoittelemme työn tapauskohtaisesti: pyydä tarjous.

Usein kysyttyä

Mikä on kiinteä toimipaikka arvonlisäverotuksessa?

Se on muu liikepaikka kuin liiketoiminnan kotipaikka, ja sillä on riittävä pysyvyys sekä soveltuva henkilöstö ja tekniset resurssit (täytäntöönpanoasetuksen 282/2011 11 ja 53 artikla). Yksikin työntekijä voi riittää, mutta pelkkä alv-tunniste ei riitä.

Laskuttaako ulkomainen yritys Suomen alv:n kaikista Suomen myynneistään, jos sillä on täällä kiinteä toimipaikka?

Ei välttämättä. Myynneissä suomalaisille yrityksille toimipaikan osallistuminen ratkaisee, kuka veron suorittaa. Jos toimipaikka osallistuu, yritys suorittaa veron itse. Muuten ostaja ilmoittaa sen käännetyn verovelvollisuuden perusteella, ellei yritys ole hakeutunut vapaaehtoisesti verovelvolliseksi. Myyjä on joka tapauksessa verovelvollinen myynnistä kuluttajille, henkilökuljetuksista ja tilaisuuksien pääsylipuista. Verottomilla myynneillä ja rakennusalan käännetyllä verovelvollisuudella on omat sääntönsä. Jos laskussa on suomalainen alv-tunniste, toimipaikan katsotaan osallistuneen myyntiin, jollei toisin todisteta.

Muodostaako varasto Suomessa kiinteän toimipaikan?

Ei automaattisesti. Ulkopuoliselta varasto- tai logistiikkayritykseltä ostettu varastointi ei yksin muodosta sitä. Verohallinnon esimerkissä yrityksen oma varasto ja myymälä, jossa omat työntekijät vastaanottavat, tarkastavat ja myyvät tavarat, muodostaa sen.

Onko alv:n kiinteä toimipaikka sama kuin tuloverotuksen kiinteä toimipaikka?

Ei ole. Tuloverotuksen kiinteällä toimipaikalla on omat perusteensa tuloverolaissa ja verosopimuksissa.

Lähteet

Huomaa: tämä on yleistä tietoa Suomen säännöistä, ei neuvo omaan tilanteeseesi, ja säännöt muuttuvat. Kysy meiltä ennen kuin toimit sen perusteella.

Ulkomaisen yrityksen alv Suomessa?

Rekisteröimme ulkomaisia yrityksiä arvonlisäverovelvollisiksi Suomessa ja annamme niiden alv-ilmoitukset ja yhteenvetoilmoitukset. Hinta sovitaan tarjouksella palvelun sisällön mukaan. Katso alv-palvelut ulkomaisille yrityksille. Alv-palveluyrityksille ja tilitoimistoille: yhteistyö kanssamme.

Pyydä maksuton alkukeskustelu

Älä lähetä sähköpostitse pankkitunnuksia, henkilötunnuksia tai muita arkaluonteisia tietoja.

Kaikki artikkelit