Artikkelit

Onko verkkolasku pakollinen? Pienen yrityksen säännöt 2026–2030

Karma Accounts · Julkaistu 29.9.2026 · Päivitetty 3.11.2026

Suomessa verkkolasku ei ole marraskuussa 2026 yleisesti pakollinen yritysten välisessä kaupassa. Kolme asiaa tekee siitä silti käytännössä välttämättömän. Vuodesta 2020 alkaen yritys on voinut vaatia toiselta yritykseltä laskut verkkolaskuina. Valtio ottaa vastaan vain verkkolaskuja. Ja 1.7.2030 alkaen verkkolasku on pakollinen EU-maiden välisessä yrityskaupassa.

Mikä on verkkolasku

Verkkolasku on rakenteinen, koneellisesti käsiteltävä lasku, joka noudattaa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia (EN 16931). Rakenteinen tarkoittaa, että jokainen tieto, kuten summa, eräpäivä ja alv, on sovitussa kentässä, joten vastaanottajan ohjelma lukee laskun ilman näppäilyä tai skannausta. Lasku kulkee lähettäjän verkkolaskuvälittäjältä vastaanottajan välittäjälle ja siitä suoraan vastaanottajan ostoreskontraan.

Suomessa yleisimmät verkkolaskuformaatit ovat Finvoice ja TEAPPSXML, ja niiden uusimmat versiot noudattavat eurooppalaista standardia. Sähköpostin liitteenä lähetetty pdf- tai kuvatiedosto ei ole verkkolasku, vaikka se lähetetään sähköisesti. Kuluttajan verkkopankkiin tuleva e-lasku on kuluttajille tarkoitettu oma palvelunsa.

Verkkolaskussa on oltava samat arvonlisäverolain vaatimat merkinnät kuin muussakin laskussa; ne on lueteltu artikkelissamme laskun pakollisista tiedoista.

Milloin verkkolasku on pakko lähettää

Asiakkaan oikeus vaatia verkkolasku. Laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019) on antanut 1.4.2020 alkaen yrityksille ja julkisille hankintayksiköille oikeuden saada pyynnöstä lasku toiselta yritykseltä verkkolaskuna. Laki koskee yrityksiä, joiden tilikauden liikevaihto on yli 10 000 euroa. Sitä pienemmän yrityksen ei tarvitse lähettää verkkolaskua pyynnöstäkään.

Valtio asiakkaana. Valtion virastot ottavat vastaan vain verkkolaskuja, ja huhtikuusta 2021 alkaen vain eurooppalaista standardia noudattavia. Sähköpostilla lähetettyä pdf-laskua ei käsitellä.

EU-kauppa 2030. EU:n ViDA-lainsäädäntöpaketin mukaan yritysten välisessä EU-maiden rajat ylittävässä kaupassa on 1.7.2030 alkaen lähetettävä ja vastaanotettava eurooppalaisen standardin mukaisia verkkolaskuja. Myyjän on laadittava verkkolasku 10 päivän kuluessa myynnistä tai ennakkomaksun saamisesta ja raportoitava sen tiedot veroviranomaiselle, ja nykyisistä yhteenvetoilmoituksista luovutaan. Ostajan on lähtökohtaisesti raportoitava saamansa laskun tiedot 5 päivän kuluessa, mutta jäsenvaltio voi jättää ostolaskut raportoinnin ulkopuolelle. Nykyisestä ilmoituksesta kerromme yhteenvetoilmoitusta käsittelevässä artikkelissa.

Kotimaan kauppa. EU sallii jäsenvaltioiden ottaa sähköisiin laskuihin perustuvan raportoinnin käyttöön myös kotimaassa. Valtiovarainministeriö selvittää reaaliaikaisen alv-raportoinnin käyttöönottoa; selvityshanke kestää 19.3.2027 asti, eikä päätöstä ole tehty. Vuonna 2026 annettu hallituksen esitys ViDA:n ensimmäisestä osasta (HE 78/2026) ei koske verkkolaskutusta, vaan sähköinen laskutus ja raportointi tulevat myöhemmin omana esityksenään.

Mitä muuttuu ja milloin

Verkkolaskuosoite ja välittäjätunnus

Jotta verkkolasku menee perille, tarvitaan kaksi tunnusta, samaan tapaan kuin kirje tarvitsee osoitteen ja postinumeron.

• Verkkolaskuosoite yksilöi vastaanottajan. Se on usein OVT-tunnus, joka muodostuu Suomen maatunnuksesta 0037, y-tunnuksesta ilman väliviivaa ja mahdollisesta tarkenteesta: y-tunnuksella 0123456-7 osoite voisi olla 003701234567. Osoite voi olla myös IBAN-tilinumero tai välittäjän antama tunnus.
• Välittäjätunnus eli operaattoritunnus kertoo, minkä verkkolaskuvälittäjän kautta lasku kulkee. Pankin kautta vastaanottavalla yrityksellä se on pankin BIC-tunnus. Ilman oikeaa välittäjätunnusta lasku ei mene perille.

Samalla y-tunnuksella voi olla useita verkkolaskuosoitteita. Käytä silloin sitä, jonka asiakas on antanut.

Mistä löydät yrityksen verkkolaskuosoitteen

Helpoin tapa on kysyä asiakkaalta: moni yritys kertoo laskutusohjeensa verkkosivuillaan. Toinen on TIEKEn ylläpitämä verkkolaskuosoitteisto, josta voi hakea suomalaisten organisaatioiden verkkolaskuosoitteita. Hakeminen on maksutonta, ja osoitteistosta näkyvät verkkolaskuosoite, sen tyyppi ja välittäjätunnus.

Osoitteistoon eivät tule kaikki osoitteet. Suomalaiset verkkolaskuvälittäjät eli operaattorit ja pankit lisäävät asiakkaidensa osoitteet sinne, mutta osoite voi olla salainen tai pois käytöstä, eikä sitä silloin näy. Jos et löydä asiakkaan osoitetta, kysy sitä häneltä. Jos oman yrityksesi tiedot puuttuvat tai ovat väärin, korjauksen tekee oma välittäjäsi.

Näin lähetät verkkolaskuja

• Laskutusohjelmalla. Useimmat taloushallinnon ja laskutuksen ohjelmistot lähettävät ja vastaanottavat verkkolaskuja. Kysy palveluntarjoajaltasi, onnistuuko se omalla ohjelmallasi ja mitä se maksaa.
• Verkkopalvelulla ilman kuukausimaksua. Useat välittäjät tarjoavat verkkopalvelun, jossa maksat vain lähetetyistä tai vastaanotetuista laskuista. Se sopii yritykselle, joka laskuttaa harvoin. TIEKE pitää tällaisista palveluista listaa.
• Asiakkaan toimittajaportaalissa. Suuret organisaatiot tarjoavat toimittajilleen portaaleja. Valtion virastoille voi laatia verkkolaskuja maksutta ensisijaisesti Handi-toimittajaportaalissa, Puolustusvoimille Basware-portaalissa. Käyttöönotosta sovitaan asiakasviraston yhteyshenkilön kanssa.

Verkkolaskun lähettämiseen tarvitset vastaanottajan verkkolaskuosoitteen ja välittäjätunnuksen, jotka saat asiakkaaltasi tai verkkolaskuosoitteistosta.

Näin pieni yritys vastaanottaa verkkolaskuja

Vastaanottaminen edellyttää omaa verkkolaskuosoitetta, ja sen saat tekemällä sopimuksen verkkolaskuvälittäjän kanssa. Pienellä yrityksellä on kolme tavallista vaihtoehtoa:

1. Laskutus- tai kirjanpito-ohjelman kautta. Monessa ohjelmassa vastaanotto on valmiina, ja ostolaskut tulevat suoraan kirjanpitoon. Jos tilitoimisto hoitaa ostolaskusi, tarkista, että sen ohjelma vastaanottaa verkkolaskuja.
2. Pankin kautta. Pankin Finvoice-palvelussa sekä lähettäjä että vastaanottaja tekevät sopimuksen omien pankkiensa kanssa. Laskun voi katsoa selaimessa tai siirtää omaan ohjelmaan.
3. Verkkopalvelun kautta ilman kuukausimaksua. Samat käytön mukaan hinnoitellut palvelut, joilla lähetetään laskuja, ottavat niitä usein myös vastaan.

Kun sopimus on tehty, välittäjä lisää osoitteesi verkkolaskuosoitteistoon yleensä muutamassa päivässä. Kerro sen jälkeen osoite ja välittäjätunnus toimittajillesi, jotta ne voivat lähettää laskut suoraan.

Peppol

Peppol on avoin verkko, jossa yritykset ja julkiset organisaatiot välittävät toisilleen sähköisiä liiketoiminta-asiakirjoja, kuten laskuja ja tilauksia. Verkkoon liitytään valitun Peppol-palveluntarjoajan kautta, ja yhdellä liittymällä tavoittaa kaikki verkossa olevat. Suomessa verkkoa valvoo Valtiokonttori. Peppol-välitysten määrä Suomessa kasvoi vuodesta 2024 vuoteen 2025 noin 61 %. Peppolia edistetään myös useimmissa Suomen tärkeimmissä kauppakumppanimaissa, joten sama yhteys palvelee myös ulkomaisia asiakkaita, jotka käyttävät verkkoa.

Mitä kannattaa tehdä nyt

1. Tarkista, pystyykö laskutusohjelmasi lähettämään ja vastaanottamaan EN 16931 -standardin mukaisia verkkolaskuja.
2. Kysy yritysasiakkaidesi verkkolaskuosoitteet ja ota vastaanotto käyttöön myös ostolaskuille.
3. Jos myyt yrityksille muihin EU-maihin, varmista ennen 1.7.2030, että ohjelmasi hoitaa sekä laskun että raportoinnin.

Jos asiakkaasi ei pyydä verkkolaskua, pdf-lasku riittää. Sen teet ilmaisella laskupohjallamme, jossa on viitenumero ja pankkiviivakoodi. Laskun tekemisen vaiheet ovat artikkelissamme laskun tekemisestä.

Usein kysyttyä verkkolaskusta

Mikä on verkkolasku?

Rakenteinen sähköinen lasku, joka kulkee lähettäjän ohjelmasta verkkolaskuvälittäjien kautta suoraan vastaanottajan ohjelmaan. Se noudattaa eurooppalaista standardia EN 16931, ja suomalaiset formaatit ovat Finvoice ja TEAPPSXML. Lisää kohdassa mikä on verkkolasku.

Mikä on verkkolaskuosoite?

Tunnus, joka yksilöi verkkolaskun vastaanottajan. Usein se on OVT-tunnus: 0037 ja y-tunnus ilman väliviivaa, joskus tarkenteen kanssa. Sen rinnalla tarvitaan välittäjätunnus. Yrityksen osoitteen löydät asiakkaalta tai TIEKEn maksuttomasta verkkolaskuosoitteistosta.

Onko pdf-lasku verkkolasku?

Ei. Sähköpostin liitteenä lähetetty pdf on sähköinen, mutta ei rakenteinen, joten vastaanottajan ohjelma ei voi lukea sitä automaattisesti. Pdf-lasku kelpaa, kun asiakas ei vaadi verkkolaskua, mutta valtio ei ota sitä vastaan, eikä se täytä asiakkaan pyyntöä verkkolaskusta.

Onko verkkolasku pakollinen pienelle yritykselle?

Ei yleisesti. Jos tilikautesi liikevaihto on enintään 10 000 euroa, sinun ei tarvitse lähettää verkkolaskua edes pyynnöstä. Sitä suuremman yrityksen on lähetettävä verkkolasku, kun yritysasiakas pyytää sitä. Valtion virastoja laskutetaan aina verkkolaskulla, ja 1.7.2030 alkaen verkkolasku on pakollinen, kun myydään yrityksille muihin EU-maihin.

Osto- ja myyntilaskujen kirjaaminen kuuluu palveluihimme.

Lähteet

• Finlex: laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta 241/2019
• Verohallinto: digiajan lainsäädäntöpaketti ViDA nykyaikaistaa arvonlisäverotusta
• Valtiovarainministeriö: selvityshanke reaaliaikaisen raportoinnin käyttöönotosta arvonlisäveron kantoa varten (VM062:00/2024)
• Valtiovarainministeriö: arvonlisäverotuksen nykyaikaistaminen digiaikana (VM157:00/2023)
• Valtiokonttori: lähetä lasku valtiolle
• Valtiokonttori: Valtiokonttori on Suomen Peppol-viranomainen
• TIEKE: verkkolaskuosoitteisto
• TIEKE: käyttäjille perustietoa verkkolaskuosoitteistosta
• TIEKE: mikä on verkkolasku
• TIEKE: verkkolaskujen lähettäminen ilman kuukausimaksua
• TIEKE: verkkolaskutus ulkomaille ja maatunnukset
• Finanssiala: Finvoice 3.0 -soveltamisohje (PDF)

Huomaa: tämä on yleistä tietoa Suomen säännöistä, ei neuvo omaan tilanteeseesi, ja säännöt muuttuvat. Kysy meiltä ennen kuin toimit sen perusteella.

Kaikki artikkelit