Artikkelit

Konsernitilinpäätös: laatimisvelvollisuus ja pienkonserni

Karma Accounts · Julkaistu 7.10.2026

Kun suomalaisella yhtiöllä on määräysvalta toisessa yhtiössä, ne muodostavat konsernin, ja emoyrityksenä toimivan osakeyhtiön on sisällytettävä tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Pienkonserni on vapautettu laatimisvelvollisuudesta, kunhan yksikään sen yrityksistä ei ole yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö. Useimmat omistajavetoiset konsernit ovat pieniä, joten varsinainen työ on pitää konsernin sisäiset laskut ja saldot täsmäävinä kummankin yhtiön kirjanpidossa.

Mikä tekee konsernin

Kirjanpitolain (KPL) 1:5:n mukaan yhtiöllä on määräysvalta toisessa yhtiössä, jos sillä:

• on enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä ja enemmistö perustuu omistukseen, yhtiöjärjestykseen tai muuhun sopimukseen,
• on samoin perustein oikeus nimittää tai erottaa enemmistö toisen yhtiön hallituksen jäsenistä, tai
• muuten tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa siinä.

Määräysvaltaa käyttävä yhtiö on emoyritys, toinen sen tytäryritys, ja yhdessä ne muodostavat konsernin (KPL 1:6). Myös tytäryrityksen kautta käytetty määräysvalta lasketaan, joten tytäryrityksen tytäryritys kuuluu samaan konserniin.

Määritelmä koskee sitä, että yksi yhtiö käyttää määräysvaltaa toisessa. Kaksi yhtiötä, jotka omistat henkilökohtaisesti rinnakkain, eivät ole kirjanpitolain tarkoittama konserni. Konserni syntyy, kun yhtiö omistaa toisen yhtiön, esimerkiksi kun holdingyhtiö omistaa toimintayhtiösi.

Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus

Emoyrityksen, joka on osakeyhtiö tai osuuskunta, on laadittava konsernitilinpäätös ja sisällytettävä se tilinpäätökseensä. Sama velvollisuus on muullakin liiketoimintaa harjoittavalla emoyrityksellä, mutta ei liikkeen- tai ammatinharjoittajalla eli toiminimellä (KPL 6:1).

Pienkonsernissa konsernitilinpäätöstä ei tarvitse laatia, jos yksikään konserniyrityksistä ei ole yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö (KPL 6:1). Suomessa niitä ovat yhtiö, jonka arvopapereilla käydään kauppaa säännellyllä markkinalla, luottolaitos ja vakuutusyhtiö (KPL 1:9). Jos yksikin konserniyritys on tällainen, vapautus menetetään.

Pienkonsernissa ylittyy enintään yksi pienyrityksen raja-arvoista. Ylittyminen määritetään emoyrityksen tilinpäätöspäivänä joko konsernitilinpäätöksen luvuista eliminointien jälkeen tai laskemalla konserniyritysten omat luvut yhteen, jolloin taseen loppusumman ja liikevaihdon raja-arvoja korotetaan 20 prosentilla (KPL 1:4 a ja 1:6 a):

Rajoja sovelletaan 1.1.2025 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Laissa on myös suppeampia poikkeuksia, esimerkiksi silloin, kun tytäryritykset eivät ole yksittäin eivätkä yhteisvaikutukseltaan olennaisia oikean ja riittävän kuvan antamiseksi konsernista päättyneeltä ja sitä edeltäneeltä tilikaudelta (KPL 6:1).

Mitä yhdistely käytännössä vaatii

Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyritysten taseiden, tuloslaskelmien ja liitetietojen yhdistelmänä niin kuin konserni olisi yksi yritys, ja samalta päivältä kuin emoyrityksen tilinpäätös (KPL 6:2 ja 6:7). Yritysten luvut muutetaan ensin samojen tilinpäätösperiaatteiden mukaisiksi, ja yhdisteltävällä suomalaisella tytäryrityksellä on oltava sama tilikausi kuin emoyrityksellä (KPL 6:4 ja 6:5). Sen jälkeen konsernin sisäiset erät eliminoidaan (KPL 6:7):

• konsernin sisäiset myynnit, ostot ja muut sisäiset tuotot ja kulut,
• sisäinen voitonjako, kuten tytäryrityksen emoyritykselle maksama osinko,
• konserniyritysten keskinäiset saamiset ja velat,
• taseeseen aktivoidut sisäiset katteet, esimerkiksi kate tavarasta, jonka yhtiö myi toiselle ja joka on tilikauden lopussa yhä varastossa.

Emoyrityksen omistus tytäryrityksessä eliminoidaan hankintamenomenetelmällä (KPL 6:8): osakkeiden hankintameno vähennetään omistusosuutta vastaavasta tytäryrityksen hankinta-ajankohdan omasta pääomasta. Jos emoyritys maksoi enemmän, erotus eli konserniaktiiva kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan tytäryrityksen omaisuuseriin, ja loppu on konserniliikearvoa, joka poistetaan vaikutusaikanaan tai, jos sitä ei voi luotettavasti arvioida, enintään kymmenessä vuodessa.

Jos emoyritys omistaa alle 100 %, muiden omistajien osuus tytäryrityksen tuloksesta ja omasta pääomasta esitetään omana eränään vähemmistöosuutena. Eliminoinnit saa jättää tekemättä, jos niitä ei tarvita oikean ja riittävän kuvan antamiseksi (KPL 6:7), ja yhdistelylaskelmat säilytetään kymmenen vuotta (KPL 6:19 ja 2:10).

Havainnollistava esimerkki

Yhtiöt ja luvut ovat keksittyjä. Emo Oy perusti Tytär Oy:n ja maksoi sen kaikista osakkeista 10 000 euroa, josta tuli Tyttären osakepääoma. Tilikauden aikana Emo myy ulkopuolisille asiakkaille 300 000 eurolla ja laskuttaa Tytärtä hallintopalveluista 50 000 euroa. Tytär myy ulkopuolisille 200 000 eurolla ja on tilikauden lopussa Emolle velkaa 10 000 euroa.

Konsernin tulos ei muutu, koska sama 50 000 euroa poistuu sekä liikevaihdosta että kuluista. Tämä toimii kuitenkin vain, jos molemmat yhtiöt ovat kirjanneet samat summat. Jos Emo laskutti 50 000 euroa ja Tytär kirjasi 45 000 euroa, puuttuva 5 000 euroa on selvitettävä ensin.

Mitä vapautettu emoyhtiö silti esittää

Pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annetun asetuksen (PMA 1753/2015) mukaan:

• taseessa on omat rivinsä osuuksille saman konsernin yrityksissä, saamisille saman konsernin yrityksiltä ja veloille saman konsernin yrityksille, eikä osuuksia saman konsernin yrityksissä saa yhdistellä muihin eriin (PMA 2:4, 2:7 ja liite V); mikroyritys saa laatia suppeamman taseen (PMA 4:2),
• muiden konserniyritysten puolesta annetut vakuudet eritellään liitetiedoissa (PMA 3:7),
• liiketoimet konserniyritysten kanssa ilmoitetaan liitetietona, jos ne ovat olennaisia eikä niitä ole toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin, koska määräysvaltasuhteessa oleva yhtiö on intressitaho (PMA 3:10).

Tytäryritys puolestaan ilmoittaa liitetietona sen konsernin emoyrityksen nimen ja kotipaikan, johon se välittömimmin kuuluu ja josta laaditaan konsernitilinpäätös (PMA 3:8).

Ilmoitus kaupparekisteriin

Konsernitilinpäätös on osa emoyrityksen tilinpäätöstä, joten se ilmoitetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) emoyrityksen omassa tilinpäätösilmoituksessa, tarvittaessa konsernitilintarkastuskertomuksen kanssa. Jokainen konsernin osakeyhtiö ilmoittaa lisäksi oman tilinpäätöksensä. Määräpäivistä kerromme artikkelissa tilinpäätöksen määräaika.

Tilintarkastus on eri kysymys

Tilintarkastusvelvollisuus ratkaistaan yhtiökohtaisesti, ja sen rajat ovat paljon matalammat (tilintarkastuslaki 1141/2015, 2:2). Tilintarkastajan saa jättää valitsematta vain, jos sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista: taseen loppusumma yli 100 000 euroa, liikevaihto yli 200 000 euroa, palveluksessa keskimäärin yli kolme henkilöä. Yhtiössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on huomattava vaikutusvalta toisen yrityksen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa (KPL 1:8), tilintarkastaja on aina valittava. Holdingyhtiö voi siis tarvita tilintarkastajan, vaikka konserni on aivan liian pieni konsernitilinpäätökseen.

Näin pienkonsernin kirjanpito pysyy helppona

• Kirjaa jokainen konsernin sisäinen lasku molempiin yhtiöihin samassa kuussa ja samaan summaan, konsernin sisäisille tileille.
• Tarkista jokaisen kuukauden lopussa, että toisen yhtiön saaminen on yhtä suuri kuin toisen velka, ja korjaa erot heti.
• Tee toistuvista veloituksista, kuten hallintopalvelumaksuista, vuokrista ja lainoista, kirjallinen sopimus, ja kirjaa yhtiöiden väliset osingot ja lainat molempiin kirjanpitoihin päätöksineen.
• Tarkista kerran vuodessa konsernin luvut edellä olevia raja-arvoja vasten samoilla täsmäytetyillä luvuilla.

Kun saldot täsmäävät, vapautuksen tarkistaminen on lyhyt laskelma ja yhdistely rutiinityö. Se, miten konsernin sisäiset veloitukset hinnoitellaan verotuksessa, on eri kysymys: sitä käsittelee artikkeli siirtohinnoittelusta pk-yrityksessä. Sama täsmäytys kuuluu kuukausikatkoon.

Mitä me teemme

Konserneille täsmäytämme konsernin sisäiset laskut ja saldot joka kuukausi sekä laadimme eliminoinnit ja konsernitilinpäätöksen, kun konserni sitä tarvitsee. Hinta annetaan kirjallisena tarjouksena, kun olemme nähneet konsernin rakenteen. Lue lisää osakeyhtiön kirjanpidosta, katso mikä hintaan vaikuttaa tai pyydä tarjous.

Lähteet

• Finlex: kirjanpitolaki 1336/1997, 1 luvun 4 a, 5, 6, 6 a, 8 ja 9 §, 2 luvun 10 § ja 6 luku
• Finlex: laki kirjanpitolain 1 ja 7 luvun muuttamisesta 605/2024, voimaantulo ja soveltaminen
• Finlex: valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista 1753/2015, 2, 3 ja 4 luku sekä liite V
• Finlex: tilintarkastuslaki 1141/2015, 2 luvun 2 §
• Patentti- ja rekisterihallitus: tilinpäätösilmoituksen asiakirjat
• Patentti- ja rekisterihallitus: osakeyhtiön ja osuuskunnan tilinpäätöksen ilmoittaminen kaupparekisteriin

Huomaa: tämä on yleistä tietoa Suomen säännöistä, ei neuvo omaan tilanteeseesi, ja säännöt muuttuvat. Kysy meiltä ennen kuin toimit sen perusteella.

Kaikki artikkelit