Artikkelit

Siirtohinnoittelu pk-yrityksessä: markkinaehto ja dokumentointi

Karma Accounts · Julkaistu 7.10.2026

Jos omistat kaksi yhtiötä tai osakeyhtiön tytäryhtiöineen, jokainen niiden välinen lasku on siirtohinta. Verolaki edellyttää, että hinta asetetaan niin kuin kaksi toisistaan riippumatonta yritystä sen asettaisi. Useimpien pienten konsernien ei tarvitse laatia muodollista siirtohinnoitteludokumentaatiota, mutta kaikkien on noudatettava markkinaehtoperiaatetta, ja Verohallinto voi oikaista hinnan, joka ei sitä noudata.

Pääsääntö: markkinaehtoperiaate (VML 31 §)

Markkinaehtoperiaatteesta säädetään verotusmenettelystä annetun lain (VML) 31 §:ssä. Jos etuyhteydessä olevat osapuolet sopivat ehdoista, jotka poikkeavat siitä, mitä riippumattomat osapuolet olisivat sopineet, ja yhtiön verotettava tulo jää tämän vuoksi pienemmäksi tai tappio suuremmaksi kuin muuten, tuloon lisätään määrä, joka olisi kertynyt markkinaehtoisilla ehdoilla (siirtohinnoitteluoikaisu).

Verohallinnon mukaan säännös koskee sekä kotimaisia että rajat ylittäviä liiketoimia ja myös yrityksen ja sen kiinteän toimipaikan välisiä toimia. Konserniyhtiöitä arvioidaan verotuksessa kuin ne olisivat itsenäisiä yhtiöitä, ja arvioitavaksi tulevat kaikki liiketoimet: tavarat, palvelut, aineeton omaisuus ja rahoitus.

Ketkä ovat etuyhteydessä

VML 31 §:n 4 momentin mukaan osapuolet ovat etuyhteydessä, jos toisella on määräysvalta toisessa tai jos kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta molemmissa. Määräysvalta tarkoittaa, että osapuoli välittömästi tai välillisesti omistaa yli puolet pääomasta tai sillä on yli puolet äänistä, sillä on oikeus nimittää yli puolet hallituksen jäsenistä tai yhtiötä johdetaan yhteisesti tai se muuten tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa. Emo- ja tytäryhtiö ovat siis etuyhteydessä, samoin kaksi hallitsemaasi sisaryhtiötä.

Siirtohinnoitteludokumentointi: kenen on laadittava

Dokumentointivelvollisuus (VML 14 a–14 c §) on suppeampi kuin markkinaehtoperiaate:

• Se koskee vain etuyhteystoimia, joissa toinen osapuoli on ulkomainen, sekä ulkomaisen yrityksen ja sen Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välisiä toimia. Kotimaisten yritysten välisistä liiketoimista dokumentointia ei laadita.
• Sitä ei edellytetä pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. VML 14 a §:n mukaan pk-yrityksen palveluksessa on vähemmän kuin 250 henkilöä, sen liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa, ja se täyttää myös komission suosituksen 2003/361/EY tunnusmerkit, myös riippumattomuutta koskevat. Rahamääräisistä rajoista toinen saa ylittyä, mutta eivät molemmat.
• Luvut lasketaan koko konsernista, käytännössä ylimmän emoyhtiön konsernitilinpäätöksestä. Suureen kansainväliseen konserniin kuuluva pieni suomalainen yhtiö ei siis ole pk-yritys. Jos etuyhteys syntyy vain samojen luonnollisten henkilöiden omistuksesta, kutakin yhtiötä arvioidaan sen omilla luvuilla.

Dokumentointia ei liitetä veroilmoitukseen. Se on esitettävä 60 päivän kuluessa Verohallinnon kehotuksesta, kuitenkin aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymiskuukauden lopusta (VML 14 c §). Jos liiketoimet saman vastapuolen kanssa ovat verovuonna yhteensä enintään 500 000 euroa, kevyempi sisältö riittää (VML 14 b §:n 5 mom.). Jos dokumentointia ei esitetä tai se on olennaisesti vaillinainen, veronkorotus voi olla enintään 25 000 euroa.

Vapautus ei tarkoita vapautta

Verohallinnon ohje on selvä: vapautus dokumentoinnista ei vapauta markkinaehtoperiaatteen noudattamisesta. Jos Verohallinto selvittää vapautetun yhtiön etuyhteystoimea, yhtiön on annettava pyydetty selvitys, ja pyyntö voi koskea samoja tietoja kuin dokumentointi. Käytännössä jokaisen hinnan perusteet kannattaa pystyä näyttämään.

Ohjeen mukaan Suomessa verotettavaa tuloa ei voi alentaa pelkällä veroilmoituksella. Hinnan korjaus on tehtävä kirjanpitoon esimerkiksi oikaisueränä, ja oikaisuerä on vähennyskelpoinen, jos se itse on markkinaehtoinen. Konsernin sisäiset hinnat kannattaa siis tarkistaa ennen tilinpäätöstä, ei sen jälkeen.

Tavallisimmat liiketoimet pienessä konsernissa

• Hallintopalvelumaksut ja yhteiset palvelut. Usein yksi yhtiö hoitaa muiden kirjanpidon, henkilöstöasiat tai johtamisen. Konsernin sisäisille palveluille ei yleensä löydy suoria vertailuhintoja, joten Verohallinnon mukaan ne hinnoitellaan yleensä palvelun kustannuksilla ja niiden päälle lasketulla voittolisällä, ja kustannuspohjaan luetaan välittömät ja välilliset kustannukset. Veloitus kohdistetaan sen mukaan, kuinka paljon kukin yhtiö palvelua käytti; jos käyttöä ei voi seurata, vähäarvoisiin hallintopalveluihin voi sopia yleisempi jakoperuste, kuten liikevaihtojen suhde. Pelkästään omistajia hyödyttävät niin sanotut omistajuuteen liittyvät palvelut eivät ole veloitettavia palveluita.
• Yhteinen henkilöstö ja toimitilat. Palkan tai vuokran osuuden edelleenveloitus on sekin palvelu: sovi peruste ja noudata sitä joka kuukausi.
• Lainat ja korot. Lainaavan yhtiön on saatava markkinaehtoinen tuotto ja lainanottajan maksettava markkinaehtoista korkoa, joka arvioidaan lainanottajan luottokelpoisuuden ja ehtojen perusteella. Sinulle henkilökohtaisesti lainattu raha on osakaslainaa, jolla on omat sääntönsä.
• Tavarat. Jos myyt samoja tavaroita myös konsernin ulkopuolisille asiakkaille, se hinta on luonteva vertailukohta konsernin sisäiselle hinnalle.

Havainnollistava esimerkki

Luvut ovat keksittyjä ja pyöreitä, ja 5 %:n voittolisä on mukana vain laskun vuoksi, sillä oikea voittolisä riippuu palvelusta. Emoyhtiö hoitaa kahden tytäryhtiön kirjanpidon ja henkilöstöasiat, ja toiminnon kustannukset ovat 100 000 euroa vuodessa, kun emoyhtiön oma omistajatyö on jätetty pois. Voittolisän kanssa se veloittaa 105 000 euroa. Tuntikirjanpidon mukaan tytäryhtiö A käytti 60 % ajasta ja B 40 %, joten A:ta laskutetaan 5 250 euroa ja B:tä 3 500 euroa kuukaudessa, kumpaankin lisätään alv, ja emoyhtiö vertaa todellisia kustannuksia veloituksiin ennen tilikauden päättämistä.

Hyvä käytäntö

1. Kirjallinen konsernin sisäinen sopimus jokaisesta liiketoimesta: osapuolet, palvelu tai laina, hinta tai menetelmä sekä laskutus- ja maksuehdot. Verohallinnon mukaan konserniyhtiöiden sopimat asiat tulisi kirjata kirjallisiin sopimuksiin.
2. Yksi menetelmä, jota noudatetaan johdonmukaisesti, esimerkiksi kustannukset ja voittolisä palveluissa, ja kustannuspohja ja jakoperuste kirjattuna.
3. Laskut joka kuukausi ja konsernin sisäiset saldot täsmäytettynä molemmin puolin joka kuukausi, jotta ero löytyy, kun se on vielä pieni.
4. Arvonlisävero kuten muussakin myynnissä. Suomessa verovelvollisuusryhmän voivat muodostaa vain yritykset, jotka harjoittavat pääasiassa arvonlisäverotonta rahoitus- tai vakuutustoimintaa, joten tavallinen konserni laskuttaa arvonlisäverollisena, useimmista palveluista 25,5 %.
5. Tilinpäätös. Pien- tai mikroyritys esittää liitetietona olennaisista liiketoimista intressitahojensa, kuten konserniyhtiöiden, kanssa, jos niitä ei ole toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin: kuvauksen, arvon ja intressisuhteen luonteen (pien- ja mikroyritysasetus, PMA 3:10). Emoyhtiönä toimivan osakeyhtiön on laadittava konsernitilinpäätös, mutta pienkonsernin ei tarvitse, jos yksikään konserniyrityksistä ei ole yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö (kirjanpitolaki, KPL 6:1); raja-arvot ovat konsernitilinpäätöstä käsittelevässä artikkelissa.

Milloin kannattaa teettää siirtohinnoitteluselvitys

Vaikka dokumentointia ei edellytettäisi, suosittelemme siirtohinnoitteluun perehtyneen asiantuntijan selvitystä, kun konsernilla on rajat ylittäviä liiketoimia (toisella valtiolla voi olla omat säännöt, joskus niin, että dokumentoinnin on oltava valmis veroilmoituksen antamisen yhteydessä), kun summat ovat suuria, kun tappiollinen yhtiö maksaa palvelumaksuja tai korkoa voitolliselle tai kun mukana on aineetonta omaisuutta, rojalteja tai yritysjärjestely.

Mitä me teemme

Konserneille hoidamme jokaisen yhtiön kirjanpidon, täsmäytämme konsernin sisäiset laskut ja saldot joka kuukausi sekä teemme eliminoinnit ja laadimme konsernitilinpäätöksen, kun konserni sitä tarvitsee. Konsernityö hinnoitellaan kirjallisella tarjouksella, kun olemme nähneet konsernin rakenteen. Lue lisää osakeyhtiön kirjanpidosta ja siitä, mikä hintaan vaikuttaa, tai pyydä tarjous. Jos raha siirtyy sinulle eikä yhtiöiden välillä, lue palkka vai osinko.

Lähteet

• Finlex: laki verotusmenettelystä 1558/1995, 14 a, 14 b, 14 c, 31, 32 ja 32 a §
• Verohallinto: siirtohinnoittelun dokumentointi, syventävä vero-ohje
• Verohallinto: tietoa siirtohinnoittelusta
• Verohallinto: palveluliiketoimien siirtohinnoittelu
• Verohallinto: konsernin sisäinen rahoitus
• Verohallinto: verovelvollisuusryhmä arvonlisäverotuksessa
• Verohallinto: arvonlisäverokannat (englanniksi)
• Finlex: valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista 1753/2015, 3 luvun 10 § ja 4 luvun 4 §
• Finlex: kirjanpitolaki 1336/1997, 1 luvun 6 § ja 6 luvun 1 §

Huomaa: tämä on yleistä tietoa Suomen säännöistä, ei neuvo omaan tilanteeseesi, ja säännöt muuttuvat. Kysy meiltä ennen kuin toimit sen perusteella.

Kaikki artikkelit