Artikkelit

FAS vai IFRS: erot ja suomalainen tilinpäätöskäytäntö

Karma Accounts · Julkaistu 3.11.2026

FAS (Finnish Accounting Standards) eli suomalainen tilinpäätöskäytäntö on säännöstö, jonka mukaan yritys pitää Suomessa kirjanpitoa ja laatii tilinpäätöksensä: kirjanpitolaki (KPL 1336/1997), kirjanpitoasetus (KPA 1339/1997), pien- ja mikroyritysasetus (PMA, 1753/2015) sekä kirjanpitolautakunnan (KILA) ohjeet ja lausunnot. Yrityksen, jonka arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla, on laadittava konsernitilinpäätöksensä IFRS:n mukaan. Muu yritys saa käyttää IFRS:ää vain, jos se tilintarkastetaan tilintarkastuslain mukaisesti. Käytännössä ulkomaisen konsernin suomalainen tytäryhtiö pitää lakisääteisen kirjanpitonsa yleensä FAS:n mukaan ja raportoi emoyhtiölle erikseen IFRS- tai US GAAP -muodossa.

Mistä suomalainen tilinpäätöskäytäntö koostuu

Lyhennettä FAS ei ole laissa. Kirjanpitolaki edellyttää hyvää kirjanpitotapaa (KPL 1:3), ja säännökset tulevat neljältä tasolta:

• Kirjanpitolaki: kuka on kirjanpitovelvollinen, mitä tilinpäätös sisältää, arvostus ja jaksotus, konsernitilinpäätös ja IFRS:n käyttö.
• Kirjanpitoasetus: tuloslaskelma- ja tasekaavat ja liitetiedot muille kuin pien- ja mikroyrityksille.
• Pien- ja mikroyritysasetus: kaavat ja liitetiedot pien- ja mikroyrityksille.
• Kirjanpitolautakunta: työ- ja elinkeinoministeriön asettama lautakunta antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain soveltamisesta (KPL 8:1 ja 8:2), viimeksi yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista 6.10.2026. IFRS:n soveltamisesta se ei anna ohjeita.

Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma ja liitetiedot sekä suuryrityksillä ja yleisen edun kannalta merkittävillä yhteisöillä rahoituslaskelma (KPL 3:1). Tilinpäätöksen on annettava oikea ja riittävä kuva (KPL 3:2).

Mikroyritys, pienyritys, keskikokoinen ja suuryritys

Yritys on mikro- tai pienyritys, kun sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella ylittyy tilinpäätöspäivänä enintään yksi alla olevista raja-arvoista (KPL 1:4 a ja 1:4 b). Yritys on suuryritys, kun sillä ylittyy kummallakin tilikaudella vähintään kaksi suuryrityksen raja-arvoa (KPL 1:4 c).

Rajoja korotettiin lailla 605/2024, ja niitä sovelletaan 1.1.2025 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Mikro- ja pienyritykset laativat tilinpäätöksensä pien- ja mikroyritysasetuksen suppeampien kaavojen ja liitetietojen mukaan, eikä mikro- tai pienyrityksenä toimivan yksityisen osakeyhtiön tarvitse laatia toimintakertomusta, ellei se ole yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö (KPL 3:1). Tilintarkastusvelvollisuus ratkaistaan erikseen paljon matalammilla rajoilla: katso tilintarkastusvelvollisuus.

Kuka käyttää IFRS:ää ja kuka FAS:ia

EU:n IAS-asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaan jäsenvaltion lainsäädännön alainen yhtiö laatii konsernitilinpäätöksensä IFRS:n mukaan, jos sen arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla (4 artikla). Muista yrityksistä päättää kukin jäsenvaltio (5 artikla). Suomen valinnat ovat kirjanpitolain 7 a luvussa:

• yritys, jonka arvopaperit ovat säännellyllä markkinalla Euroopan talousalueella, laatii konsernitilinpäätöksensä IFRS:n mukaan ja oman tilinpäätöksensäkin, jos se ei ole velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä (KPL 7 a:2);
• muu yritys saa laatia tilinpäätöksensä tai konsernitilinpäätöksensä IFRS:n mukaan vain, jos sen kirjanpito, tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto tarkastetaan tilintarkastuslain mukaisesti (KPL 7 a:3).

Myös IFRS:n mukaan laadittu lakisääteinen tilinpäätös esitetään Suomessa suomeksi tai ruotsiksi ja euroina, sillä 7 a luku ei poista kielisäännöstä (KPL 3:5 ja 7 a:4). Emoyhtiön kielellä ja valuutassa laadittu raportointipaketti on erillinen, ei-lakisääteinen asiakirja.

Verotus seuraa kirjanpitoa. Elinkeinoverolain 54 §:n mukaan poistoina ei saa vähentää enempää kuin kirjanpidossa on vähennetty, ja varaukset ovat vähennyskelpoisia vain, jos ne on kirjattu. FAS-kaavoissa näille on omat rivinsä.

FAS:n ja IFRS:n erot käytännössä

Osakeyhtiössä taseeseen merkityt kehittämismenot vähennetään lisäksi jaettavasta määrästä (osakeyhtiölaki, OYL 13:5).

Poistoero ja tilinpäätössiirrot

Tässä kohdassa ulkomainen controller yleensä pysähtyy. Suomalainen yritys saa tehdä suunnitelman ylittäviä poistoja, jos siihen on verotusperusteinen syy (KPL 5:12), ja verotusperusteisia varauksia (KPL 5:15). Koska verotuksessa ei saa vähentää enempää kuin kirjanpidossa, ylimääräinen poisto kulkee tuloslaskelman kautta rivillä poistoeron muutos, ja kertymä näkyy taseessa oman pääoman ja vieraan pääoman välissä tilinpäätössiirtojen kertymänä.

Kirjanpitolautakunnan laskennallisia veroja koskevan yleisohjeen mukaan kertymässä on omaan pääomaan rinnastettava osa ja verovelka, joita ei voi erottaa yrityksen omassa taseessa, mutta jaon saa esittää liitetietona. Konsernitilinpäätöksessä poistoero ja varaukset on jaettava omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan (KPL 6:7), ja samoin tehdään IFRS-raportoinnissa.

Havainnollistava esimerkki

Luvut ovat keksittyjä. Tytär Oy:n tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on 180 000 euroa. Se kirjaa 20 000 euroa suunnitelman ylittäviä poistoja ja maksaa 20 %:n veroa jäljelle jäävästä 160 000 eurosta eli 32 000 euroa. FAS-tulos on 128 000 euroa. Konsernin IFRS-raportointia varten:

Taseessa tilinpäätössiirtojen kertymä jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan, ja vuokrasopimuksesta syntyy käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka.

Mitä ulkomainen emoyhtiö tarvitsee suomalaiselta tytäryhtiöltä

Lakisääteinen puoli. Tytäryhtiö pitää kirjanpitonsa FAS:n mukaan ja laatii tilinpäätöksen neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (KPL 3:6). Osakeyhtiö ilmoittaa vahvistetun tilinpäätöksen kaupparekisteriin Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) kahdeksan kuukauden kuluessa YTJ-palvelussa suomeksi tai ruotsiksi; ilmoittaminen on tuona aikana maksutonta. Veroilmoitus perustuu samaan kirjanpitoon. Päivämäärät ovat artikkelissamme tilinpäätöksen määräajoista.

Mitä suomalainen tilinpäätös jo kertoo. Pienyrityksen liitetiedoissa on esitettävä emoyrityksen nimi ja kotipaikka siitä konsernitilinpäätöksen kohteena olevasta konsernista, johon yritys välittömimmin kuuluu (PMA 3:8), konserniyritysten puolesta annetut vakuudet (PMA 3:7) sekä olennaiset liiketoimet intressitahojen kanssa, jos niitä ei ole tehty tavanomaisin kaupallisin ehdoin (PMA 3:10).

Konsernin puoli. Tämä on yleistä käytäntöä, ei lakia: suomalainen tililuettelo kohdistetaan konsernin tilikarttaan, tytäryhtiö toimittaa kuukausittain tai neljännesvuosittain raportointipaketin konsernin laskentaperiaatteilla ja valuutassa, FAS-oikaisut dokumentoidaan täsmäytyslaskelmaksi ja konsernin sisäiset saldot täsmäytetään ennen jokaista kuukausikatkoa. Sisäisten veloitusten hinnoittelu on oma verokysymyksensä: katso siirtohinnoittelu pk-yrityksessä. Jos suomalainen yhtiö omistaa itse yhtiöitä, katso konsernitilinpäätös.

Aineiston säilytys. Tilinpäätös ja kirjanpidot säilytetään vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä ja tositteet vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi päättyi (KPL 2:10) niin, että viranomainen ja tilintarkastaja voivat tarkastella niitä Suomesta käsin ilman aiheetonta viivettä (KPL 2:9). Tämä on hyvä muistaa, kun kirjanpito on konsernin ulkomaisessa järjestelmässä.

Usein kysyttyä

Mikä on FAS?

Kirjanpitolaki 1336/1997, kirjanpitoasetus, pien- ja mikroyritysasetus ja kirjanpitolautakunnan ohjeet yhdessä. Laki itse puhuu hyvästä kirjanpitotavasta.

Saako suomalainen yritys käyttää IFRS:ää?

Saa, jos sen kirjanpito, tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto tarkastetaan tilintarkastuslain mukaisesti (KPL 7 a:3). Yrityksen, jonka arvopaperit ovat säännellyllä markkinalla, on laadittava konsernitilinpäätöksensä IFRS:n mukaan.

Saako kirjanpidon pitää englanniksi?

Kirjanpitolain kielisäännös koskee tilinpäätöstä ja toimintakertomusta: suomeksi tai ruotsiksi, euroina (KPL 3:5). Itse kirjanpidon kielestä laissa ei ole vastaavaa säännöstä, mutta aineiston on oltava tarkasteltavissa Suomesta käsin (KPL 2:9). Englanninkielinen versio emoyhtiölle on erillinen asiakirja.

Poistetaanko liikearvo FAS:ssa?

Poistetaan, vaikutusaikanaan ja enintään 10 vuodessa, jos vaikutusaikaa ei voi luotettavasti arvioida (KPL 5:9). IFRS:ssä liikearvoa ei poisteta, vaan sille tehdään arvonalentumistesti.

Mitä me teemme

Pidämme suomalaisten osakeyhtiöiden, myös ulkomaisten konsernien tytäryhtiöiden, lakisääteisen kirjanpidon FAS:n mukaan, tarvittaessa englanniksi, laadimme tilinpäätökset ja ilmoitukset ja sovimme kanssasi, miten luvut siirtyvät konsernin raportointiin. Emme ole tilintarkastusyhteisö. Lue lisää osakeyhtiön kirjanpidosta tai pyydä tarjous.

Lähteet

• Finlex: kirjanpitolaki 1336/1997, 1 luvun 3 ja 4 a–4 c §, 2 luvun 9 ja 10 §, 3 luvun 1, 2, 5 ja 6 §, 5 luku, 6 luvun 7 §, 7 a luku ja 8 luku
• Finlex: laki kirjanpitolain muuttamisesta 605/2024, voimaantulo ja soveltaminen
• Finlex: kirjanpitoasetus 1339/1997, 2 luvun 6 ja 7 §
• Finlex: valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista 1753/2015, 1–3 luku sekä liitteet I ja V
• Finlex: laki elinkeinotulon verottamisesta 360/1968, 54 §
• Finlex: osakeyhtiölaki 624/2006, 13 luvun 5 §
• Kirjanpitolautakunta: voimassaolevat yleisohjeet
• Kirjanpitolautakunta: yleisohje laskennallisista veroveloista ja -saamisista 12.9.2006
• EUR-Lex: asetus (EY) N:o 1606/2002 kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta, 4 ja 5 artikla
• EUR-Lex: komission asetus (EU) 2023/1803 kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä (IFRS 3, IFRS 16, IAS 12, IAS 36, IAS 38)
• Patentti- ja rekisterihallitus: osakeyhtiön ja osuuskunnan tilinpäätös kaupparekisteriin
• Verohallinto: osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus, 20 %

Huomaa: tämä on yleistä tietoa Suomen säännöistä, ei neuvo omaan tilanteeseesi, ja säännöt muuttuvat. Kysy meiltä ennen kuin toimit sen perusteella.

Kaikki artikkelit