Artikkelit

Konsernieliminoinnit: sisäiset erät ja pääoman eliminointi

Karma Accounts · Julkaistu 10.11.2026

Konsernieliminoinnit ovat oikaisuja, joilla emoyhtiön ja tytäryhtiöiden yhteenlasketuista luvuista tehdään konsernitilinpäätös. Kirjanpitolain (KPL) 6:7:n mukaan konserni esitetään niin kuin konserniyritykset olisivat yksi kirjanpitovelvollinen, joten viisi asiaa eliminoidaan: sisäiset myynnit ja ostot, keskinäiset saamiset ja velat, sisäinen voitonjako, konsernin omaisuuteen sisältyvä sisäinen kate sekä emon omistamat tytäryhtiön osakkeet tytäryhtiön hankinta-ajankohdan omaa pääomaa vastaan. Sitä, pitääkö konsernitilinpäätös ylipäätään laatia, käsittelee artikkeli konsernitilinpäätös. Tässä kerrotaan, miten eliminoinnit tehdään.

Konsernitilinpäätös ja eliminoinnit: mitä eliminoidaan

Kirjanpitolautakunnan (KILA) konsernitilinpäätösohjeen (28.3.2017, kohta 5.1) mukaan ennen eliminointia on varmistettava, että erä on kirjattu molemmissa yhtiöissä samansuuruisena. Eliminoinnin saa jättää tekemättä vain, jos sitä ei tarvita oikean ja riittävän kuvan antamiseksi (KPL 6:7.4).

Useimmat eliminoinnit eivät muuta konsernin tulosta, koska sama summa poistuu sekä tuotoista että kuluista. Kolme muuttaa:

• Sisäinen osinko vähennetään tuotoista ja lisätään edellisten tilikausien voittoon (KILA 5.2). Konsernin oma pääoma ei muutu.
• Sisäinen kate: voitto tavarasta, jonka yhtiö myi toiselle ja joka on yhä varastossa, vähennetään vaihto-omaisuudesta ja omasta pääomasta. Alkuvaraston kate vähennetään edellisten tilikausien voitosta ja tilikauden muutos tuloksesta erässä varastojen muutos (KILA 5.3). Kate eliminoidaan kokonaan omistusosuudesta riippumatta. Sama koskee konsernin sisällä myytyä konetta tai muuta pysyvää vastaavaa ja katteesta tehtyjä poistoja.
• Konserniliikearvon poisto, joka syntyy alla kuvatusta pääoman eliminoinnista.

Pääoman eliminointi hankintamenomenetelmällä

Hankintamenomenetelmässä (KPL 6:8) tytäryhtiön osakkeiden hankintameno vähennetään konsernin omistusosuutta vastaavasta tytäryhtiön oman pääoman määrästä sinä päivänä, jona siitä tuli tytäryhtiö. Konsernin omaan pääomaan jää siis vain hankinnan jälkeen kertynyt oma pääoma (KILA 6.2.1). Konsernin koko osuus tästä omasta pääomasta eliminoidaan hinnasta riippumatta; erotus käsitellään alla. Eliminointi kohdistetaan ensin osakepääomaan, sitten muuhun sidottuun ja lopuksi vapaaseen omaan pääomaan (KILA 6.2.4).

• Hankintameno on omaa pääomaa suurempi. Erotus eli konserniaktiiva kohdistetaan niihin omaisuus- ja velkaeriin, joista se johtuu, esimerkiksi kirjanpitoarvoaan arvokkaampaan rakennukseen, enintään käypään arvoon. Kohdistetusta osasta kirjataan laskennallinen verovelka, ja konserniliikearvo kasvaa samalla määrällä (KPL 6:8.3, KILA 6.2.5). Loppu on konserniliikearvoa, joka poistetaan vaikutusaikanaan tai, jos sitä ei voi luotettavasti arvioida, enintään kymmenessä vuodessa (KPL 6:8.5).
• Hankintameno on omaa pääomaa pienempi. Konsernipassiiva kohdistetaan samalla tavalla (KPL 6:8.4). Kohdistamaton osa saadaan merkitä konsernireserviksi ennen vierasta pääomaa vain, jos tytäryhtiössä on odotettavissa sitä vastaava meno tai menetys, ja se tuloutetaan, kun meno tai menetys kirjataan kuluksi tai kun sitä vastaa realisoitunut tuotto (KPL 6:8.6). Jos syytä ei löydy, reservi tuloutetaan heti (KILA 6.2.6).
• Emon perustama tytäryhtiö: hankintameno on yleensä sama kuin sijoitettu oma pääoma, joten erotusta ei synny: osakepääoma tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) eliminoidaan osakkeita vastaan. Yksityisellä osakeyhtiöllä ei ole vähimmäisosakepääomaa, joten sijoitus merkitään usein SVOP-rahastoon (osakeyhtiölaki, OYL 1:3 ja 8:2).

Vähemmistöosuus, kun omistus on alle 100 %

Hankinta-ajankohdan omasta pääomasta eliminoidaan vain konsernin osuus, joka lasketaan osakkeista eikä äänimäärästä (KILA 6.2.1). Muiden omistajien osuus tytäryhtiön omasta pääomasta esitetään omana eränään oman pääoman jälkeen ja osuus tuloksesta omana eränään ennen tilikauden voittoa (KPL 6:7.2–3, kirjanpitoasetus KPA 3:2 ja 3:3). Sisäiset katteet eliminoidaan silti kokonaan (KILA 7.3).

Esimerkki: konsernieliminoinnit kirjauksina

Yhtiöt ja luvut ovat keksittyjä. Emo Oy osti Tytär Oy:n koko osakekannan 31.12.2023 hintaan 150 000 euroa. Tyttären oma pääoma oli 100 000 euroa: osakepääoma 2 500 ja kertyneet voittovarat 97 500. Kirjanpitoarvot vastasivat käypiä arvoja, joten konserniliikearvoa on 50 000 euroa. Sen vaikutusajaksi arvioidaan kymmenen vuotta, joten poisto on 5 000 euroa vuodessa. Vuonna 2026:

• Tytär myi Emolle tavaraa 60 000 eurolla 25 %:n katteella. Tavaraa on yhä Emon varastossa 20 000 eurolla, joten toteutumatonta katetta on 5 000 euroa. Alkuvarastossa ei ollut sisäistä tavaraa.
• Emo laskutti Tytärtä hallintopalveluista 2 000 euroa kuukaudessa, yhteensä 24 000 euroa; joulukuun lasku on maksamatta.
• Emo lainasi Tyttärelle 100 000 euroa 1.1. viiden prosentin korolla; 5 000 euron korko maksettiin 31.12.
• Emo on Tyttärelle velkaa 12 000 euroa tavaraostoista.
• Toukokuussa Tytär maksoi Emolle 30 000 euron osingon vuoden 2025 voitosta.

Käytännössä kirjaukset tehdään yhdistelylaskelmiin eikä yhtiöiden omaan kirjanpitoon, joten kirjaukset 1 ja 2 toistetaan joka vuosi; siksi vuosien 2024–2025 poistot vähennetään edellisten tilikausien voitosta. Konsernitaseessa on konserniliikearvoa 35 000 euroa, ei Tyttären osakkeita eikä sisäisiä saldoja, ja vaihto-omaisuus on 5 000 euroa pienempi. Taulukkolaskennassa tuloslaskelman kirjausten (2, 6 ja 8, yhteensä −40 000 euroa) on pienennettävä myös taseen tilikauden voittoa, muuten tase ei täsmää.

Esimerkistä on jätetty verot pois. Jos yhdistely muuttaa tulosta ja tuleva verovaikutus on ilmeinen, verot oikaistaan (KPL 6:11), ja poistoero ja verotusperusteiset varaukset jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan (KPL 6:7.5).

Konsernin kirjanpito: näin eliminoinnit helpottuvat kuukausikatkossa

Erillistä konsernikirjanpitoa ei ole: jokainen yhtiö pitää oman kirjanpitonsa, ja konsernin luvut kootaan niistä. Eliminoinnit ovat helppoja, kun kirjanpito on valmisteltu niitä varten:

1. Sama tilikartta tai yhteinen konsernin tilivastaavuus. Kaavoissa on jo omat rivinsä konsernin sisäisille saamisille, veloille ja tuotoille (KPA 1:1 ja 1:6), ja tilinpäätösperiaatteiden on oltava yhtenäiset (KPL 6:4).
2. Vastapuolikoodi jokaiseen konsernin sisäiseen vientiin, jotta saldot saa listattua yhtiöittäin.
3. Täsmäytys joka kuukausi: saldot, myynnit, palkkiot ja korot, ja erot korjataan samassa kuussa osana kuukausikatkoa.
4. Sama jaksotussääntö. Jos Tytär kirjaa joulukuun palkkion vasta tammikuussa, 2 000 euroa jää täsmäämättä. Suomalaisella tytäryhtiöllä on oltava sama tilikausi kuin emolla (KPL 6:5); ulkomaisen tytäryhtiön, jonka tilikausi päättyy enintään kolme kuukautta eri aikaan, saa yhdistellä ilman välitilinpäätöstä (KPL 6:5.2). Silloin eliminoidaan vain molempiin tilinpäätöksiin sisältyvä osa, ja loppu esitetään siirtyvissä erissä (KILA 5.2).
5. Valuutta. Ulkomaisen tytäryhtiön tase muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin ja tuloslaskelma tilikauden keskikurssiin (KPL 6:6). Sisäisten tuottojen ja kulujen eliminoinnista syntyvä kurssiero jää konsernin tulokseen (KILA 11.2.2).
6. Kirjalliset sopimukset lainoista, palkkioista ja vuokrista markkinaehtoisin hinnoin, ks. siirtohinnoittelu pk-yrityksessä. Kirjaa jokainen osinko molempien yhtiöiden kirjanpitoon samassa kuussa.
7. Säilytä yhdistelylaskelmat kymmenen vuotta (KPL 6:19 ja 2:10); laatija allekirjoittaa ne (KILA 13.6).

Usein kysyttyä

Mitä konsernieliminoinnit ovat?

Ne poistavat konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat ja saldot sekä emon sijoituksen tytäryhtiöön, jotta konsernitilinpäätös esittää konsernin yhtenä yrityksenä (KPL 6:7 ja 6:8).

Muuttavatko eliminoinnit konsernin tulosta?

Myynnit, palkkiot ja korot eivät. Sisäinen osinko, sisäinen kate ja konserniliikearvon poisto muuttavat.

Onko konsernilla oma konsernikirjanpito?

Ei. Jokainen konserniyhtiö pitää oman kirjanpitonsa, ja konsernitilinpäätös kootaan yhtiöiden tilinpäätöksistä yhdistelylaskelmilla.

Kirjataanko eliminoinnit yhtiöiden omaan kirjanpitoon?

Yleensä ei. Ne tehdään joka vuosi yhdistelylaskelmissa.

Mitä jos konsernin sisäiset saldot eivät täsmää?

Ero selvitetään ennen yhdistelyä. Tavallisesti syy on eri kuukausina kirjattu lasku, puuttuva jaksotus tai kurssiero.

Mitä me teemme

Pidämme konsernin jokaisen yhtiön kirjanpidon, täsmäytämme sisäiset laskut ja saldot joka kuukausi sekä laadimme eliminoinnit ja konsernitilinpäätöksen, kun konserni sitä tarvitsee. Hinta annetaan kirjallisena tarjouksena, kun olemme nähneet konsernin rakenteen. Lue lisää osakeyhtiön kirjanpidosta tai pyydä tarjous.

Lähteet

• Finlex: kirjanpitolaki 1336/1997, 2 luvun 10 § ja 6 luku, ajantasainen teksti muutoksineen 555/2026 asti
• Finlex: kirjanpitoasetus 1339/1997, 1 luvun 1 ja 6 § sekä 3 ja 4 luku
• Finlex: osakeyhtiölaki 624/2006, 1 luvun 3 § ja 8 luvun 2 §
• Kirjanpitolautakunta: yleisohje konsernitilinpäätöksen laatimisesta 28.3.2017

Huomaa: tämä on yleistä tietoa Suomen säännöistä, ei neuvo omaan tilanteeseesi, ja säännöt muuttuvat. Kysy meiltä ennen kuin toimit sen perusteella.

Kaikki artikkelit