Artikkelit

Osingonjako osakeyhtiössä 2026: säännöt, osinkoverotus ja ilmoitukset

Karma Accounts · Julkaistu 20.10.2026

Osakeyhtiön osingonjako edellyttää kolmea asiaa: osinko maksetaan viimeksi vahvistetussa tilinpäätöksessä näkyvästä vapaasta omasta pääomasta, yhtiö ei ole maksukyvytön eikä jako tee siitä maksukyvytöntä, ja jaosta päättää yhtiökokous tai sen valtuuttama hallitus. Kun osinko on nostettavissa, yhtiö pidättää luonnolliselta henkilöltä 7,5 % ja maksaa pidätyksen seuraavan kuun 12. päivään mennessä, ilmoittaa osingonjakopäätöksen veroilmoituksella ja kaikki saajat vuosi-ilmoituksella tammikuussa. Osakkaan osinkoverotus 2026 ratkeaa osakkeiden matemaattisen arvon 8 %:n rajalla: rajan alittavasta osasta neljännes on veronalaista pääomatuloa 150 000 euroon asti vuodessa, ylittävästä osasta kolme neljännestä veronalaista ansiotuloa. Verosäännöt koskevat Suomessa asuvaa luonnollista henkilöä, joka saa osinkoa listaamattomasta suomalaisesta osakeyhtiöstä.

Osingonjako lyhyesti

Vaihe 1: jakokelpoiset varat

Yhtiön varoja saa jakaa osakkeenomistajille vain osakeyhtiölain (OYL) mukaisilla tavoilla, ja osinko on yksi niistä (OYL 13:1). Muu liiketoimi, joka vähentää yhtiön varoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Tavalliset liiketoimet, kuten palkka tehdystä työstä, ovat eri asia.

Yhtiö saa jakaa vapaan oman pääomansa, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat ja taseeseen aktivoidut kehittämismenot (13:5). Vapaata omaa pääomaa ovat tilikauden ja edellisten tilikausien voitto sekä muut kuin sidotut rahastot, joten aiempien vuosien tappiot pienentävät sitä; osakepääoma on sidottua omaa pääomaa (OYL 8:1). Varojen palautus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP) on oma jakotapansa, jota tässä ei käsitellä.

Luvut otetaan viimeksi vahvistetusta tilinpäätöksestä, joka on tilintarkastettu, jos yhtiöllä on velvollisuus valita tilintarkastaja. Lisäksi on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset (13:3).

Vaihe 2: maksukykytesti

Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää, että yhtiö on maksukyvytön tai jako tekee siitä maksukyvyttömän (OYL 13:2). Suuret voittovarat eivät auta, jos rahat tarvitaan ensi kuun laskuihin, joten hallitus katsoo kassan, ostovelat ja maksettavat verot ennen kuin se ehdottaa osinkoa. Osakkaan on palautettava korkoineen varat, jotka hän on saanut lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti, jos hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää siitä (13:4).

Vaihe 3: päätös

Osingonjaosta päättää yhtiökokous (OYL 13:6), yleensä varsinainen yhtiökokous, joka pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja joka vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää voiton käyttämisestä (OYL 5:3). Kokous saa jakaa enemmän kuin hallitus on ehdottanut tai hyväksynyt vain, jos vähemmistöosinkosääntö tai yhtiöjärjestys siihen velvoittaa. Päätöksessä mainitaan jaon määrä ja mitä varoja jakoon käytetään, ja yleensä myös maksupäivä.

• Yksi osakas tai yksimieliset osakkaat: päätös voidaan tehdä ilman kokousta kirjallisesti; se päivätään, numeroidaan ja allekirjoitetaan, ja jos osakkaita on useampi, sen allekirjoittaa vähintään kaksi (OYL 5:1). Yhtiökokouksen pöytäkirjan mallissa on myös osinkopäätös.
• Myöhemmin vuoden aikana: yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään osingosta päätöksessä määrättyyn enimmäismäärään asti; valtuutus voi olla voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun (13:6).
• Epäsuhtainen osinko vaatii osakeyhtiölain mukaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen, ellei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta (13:6). Sen verokohtelu on eri kysymys.
• Vähemmistöosinko: vähintään kymmenesosan osakkeista omistavat voivat varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevaa päätöstä vaatia jaettavaksi vähintään puolet tilikauden voitosta, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät ja tilikaudelta jo jaetut osingot. Vaatimus voi olla enintään 8 % yhtiön omasta pääomasta eikä enempää kuin saa laillisesti jakaa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toisin, mutta oikeutta voidaan rajoittaa vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella (13:7).

Vaihe 4: ennakonpidätys ja sen maksaminen

Yhtiö toimittaa ennakonpidätyksen, kun osinko on nostettavissa: päätöksessä määrättynä maksupäivänä tai, jos maksupäivää ei ole määrätty, päätöspäivänä. Pidätys tehdään silloin, vaikka osakas nostaisi rahat myöhemmin.

Pidätys lasketaan koko osingosta, myös verovapaasta osasta, ja maksajan on seurattava 150 000 euron rajaa saajakohtaisesti. Jos osakas antaa yhtiölle osingolle lasketun muutosverokortin, pidätys tehdään sen mukaan. Enintään 20 euron bruttomääräisestä osingosta pidätystä ei tarvitse tehdä.

Pidätys ilmoitetaan ja maksetaan oma-aloitteisena verona OmaVerossa sitä kuukautta seuraavan kuun 12. päivään mennessä, jona osinko on nostettavissa, tai neljännesvuosiverokaudella neljännestä seuraavan toisen kuun 12. päivään mennessä. Ilmoitukseen merkitään vain pidätetty vero, ei osingon määrää. Viikonlopulle tai arkipyhälle osuva määräpäivä siirtyy seuraavaan arkipäivään.

Tavallista osinkoa ei ilmoiteta tulorekisteriin. Poikkeus on työpanokseen perustuva osinko, joka ilmoitetaan sinne.

Vaihe 5: ilmoitukset Verohallinnolle

• Veroilmoituksella. Osingonjakopäätös ja päivä, josta lähtien osinko on nostettavissa, ilmoitetaan osakeyhtiön veroilmoituksella 6B. Jos osingosta päätetään vasta veroilmoituksen jälkeen, tiedot lähetetään kuukauden kuluessa päätöksestä.
• Vuosi-ilmoitus osingoista. Seuraavan vuoden 31.1. mennessä yhtiö ilmoittaa jokaisen saajan, nostettavissa olleen bruttomäärän ja pidätetyn veron, vaikka osakas ei olisi vielä nostanut rahojaan. Vuonna 2026 nostettaviksi tulleista osingoista ilmoitus annetaan maanantaihin 1.2.2027 mennessä, koska 31.1.2027 on sunnuntai. Jos saajia on viisi tai enemmän, ilmoitus on annettava sähköisesti.

Listaamattoman yhtiön osinkoverotus 2026

Pidätetty 7,5 % on vain ennakko. Lopullinen vero riippuu osakkeidesi matemaattisesta arvosta, jonka Verohallinto laskee: yhtiön verotuksessa arvostettu nettovarallisuus eli varat miinus velat verovuotta edeltävänä vuonna päättyneeltä tilikaudelta jaettuna ulkona olevien osakkeiden määrällä (yhtiön omia osakkeita ei lasketa).

Pääomatulon vero on 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % sen yli, ja rajaan lasketaan kaikki vuoden pääomatulosi. 150 000 euron raja on henkilökohtainen, ja siihen lasketaan kaikki saman vuoden aikana listaamattomista yhtiöistä saadut osingot. Osakkeiden arvosta vähennetään osakaskohtaisesti yhtiön tilikauden päättyessä maksamatta oleva osakaslaina, jos sinä ja perheesi omistatte vähintään 10 % osakkeista tai äänistä, ja yrittäjäosakkaalla yhtiön asunto, jossa perhe asuu. Ne pienentävät seuraavan vuoden 8 %:n rajaa.

Esimerkki. Yhden osakkaan yhtiön nettovarallisuus oli 31.12.2025 100 000 euroa eikä osakkeiden arvoon tehdä vähennyksiä, joten vuoden 2026 8 %:n raja on 8 000 euroa. Yhtiökokous päättää 20 000 euron osingosta, joka on nostettavissa 29.5.2026. Yhtiö pidättää 1 500 euroa ja kuukausiverokaudella ilmoittaa ja maksaa sen 12.6.2026 mennessä. Osingosta 8 000 euroa on pääomatuloa, josta 2 000 euroa veronalaista, ja vero on 30 %:n verokannalla 600 euroa. Loput 12 000 euroa on ansiotuloa, josta 9 000 euroa verotetaan osakkaan omalla prosentilla. Jos rajaveroprosentti olisi 40, vero olisi yhteensä 4 200 euroa, eikä 1 500 euron pidätys riitä. Lisäennakko tai yhtiölle ennen maksua annettu, osingolle laskettu muutosverokortti voi estää jäännösveron ja korot tai pienentää niitä.

Palkka vai osinko 2026 on oma laskelmansa. Toiminimen verotus perustuu sekin nettovarallisuuteen, mutta 20 %:n tai 10 %:n tuottoon; katso toiminimen nettovarallisuuden laskeminen.

Muuttuiko jotain 2026 tai 2027?

8 %:n raja, 150 000 euron raja ja 7,5 %:n pidätys ovat vuonna 2026 ennallaan. Vuosina 2026–2027 nostettaviksi tuleviin osinkoihin sovellettava väliaikainen sääntö oikaisee sellaisen yhtiön osakkeiden arvoa, joka on 1.1.2017 tai sen jälkeen hankkinut osakkeita etuyhteysosakevaihdossa; se koskee vain osaa holdingyhtiöistä. Hallituksen esitys HE 151/2026 laskisi yhteisöveron 20 %:sta 18 %:iin vuoden 2027 alusta. Valtioneuvoston syyskuussa 2026 julkaisemissa tiedotteissa vuoden 2027 veroesityksistä ei mainita muutoksia osinkojen rajoihin eikä pidätysprosentteihin. Esitys ei ole laki ennen kuin eduskunta hyväksyy sen.

Tavalliset virheet

• Rahan nostaminen ennen päätöstä. Ennen päätöstä nostettu raha ei ole laillista osinkoa. Olosuhteista riippuen se on lainaa yhtiöltä, ja se luetaan veronalaiseksi pääomatuloksi, jos se on verovuoden päättyessä 31.12. maksamatta ja sinä ja perheesi omistatte vähintään 10 %, tai jos sitä ei ollut tarkoituskaan maksaa takaisin, peiteltyä osinkoa; katso osakaslaina ja sen korko 2026.
• Vahvistamattomat luvut. Juuri päättyneen tilikauden tilinpäätösluonnos ei ole jaon peruste ennen kuin yhtiökokous on vahvistanut sen; katso tilinpäätöksen vaiheet.

Mitä me teemme

Osakeyhtiöasiakkaillemme laadimme tilinpäätöksen ja yhtiökokouksen päätöksen ja kerromme, mikä 8 %:n rajasi on, ennen kuin päätät mitään. Osakeyhtiön kirjanpito maksaa 199 €/kk (+ alv 25,5 %) 240 000 euron liikevaihtoon asti ja 249 €/kk (+ alv 25,5 %) 500 000 euroon asti; sitä suuremmalla liikevaihdolla hinta määräytyy kirjallisen tarjouksen mukaan. Ohjelmisto ja tilinpäätös sisältyvät hintaan, eikä tositteiden määrää rajoiteta. Katso hinnasto tai pyydä tarjous.

Usein kysyttyä

Miten osingonjako osakeyhtiössä tehdään?

Vahvista tilinpäätös, tarkista vapaa oma pääoma ja yhtiön maksukyky ja päätä osingon määrästä ja maksupäivästä yhtiökokouksessa tai kaikkien osakkaiden kesken kirjallisesti. Pidätä sitten 7,5 %, maksa pidätys seuraavan kuun 12. päivään mennessä, ilmoita päätös veroilmoituksella ja anna vuosi-ilmoitus tammikuussa.

Miten listaamattoman yhtiön osinko verotetaan 2026?

Osakkeiden matemaattisen arvon 8 %:iin asti osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa 150 000 euroon asti vuodessa ja 85 % sen yli; 8 %:n rajan ylittävästä osasta 75 % on veronalaista ansiotuloa. Yhtiö pidättää ennakkona 7,5 %.

Paljonko osingosta menee veroa 2026?

8 %:n rajan sisällä ja 150 000 euroon asti vero on 7,5 % osingosta niin kauan kuin vuoden verotettava pääomatulosi on enintään 30 000 euroa, ja 8,5 % sen ylittävältä osalta. Rajan ylittävästä osasta 75 % verotetaan omalla ansiotuloprosentillasi.

Milloin osinko pitää maksaa ja ilmoittaa?

Maksupäivä määrätään yleensä osingonjakopäätöksessä; jos sitä ei määrätä, osinko on nostettavissa päätöspäivänä. Pidätys ilmoitetaan ja maksetaan sitä kuukautta seuraavan kuun 12. päivään mennessä, jona osinko on nostettavissa, ja vuosi-ilmoitus annetaan seuraavan vuoden 31.1. mennessä.

Lähteet

• Finlex: osakeyhtiölaki 624/2006, 5:1, 5:3, 8:1 ja 13 luku
• Verohallinto: ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset
• Verohallinto: osinkotulojen verotus (2026)
• Verohallinto: osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen (2026)
• Verohallinto: osingot listaamattomasta yhtiöstä
• Verohallinto: veroilmoituksen 6B ilmoittamisen ohje
• Verohallinto: ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä (englanniksi)
• Verohallinto: osinkojen maksaminen (englanniksi)
• Verohallinto: vuosi-ilmoitus osingoista, täyttöohje 2026 (englanniksi)
• Verohallinto: muutokset veroperusteisiin vuonna 2026
• Valtioneuvosto: yhteisöveroa ehdotetaan alennettavaksi, 3.9.2026
• Valtioneuvosto: muutoksia vuoden 2027 veroperusteisiin, 21.9.2026

Huomaa: tämä on yleistä tietoa Suomen säännöistä, ei neuvo omaan tilanteeseesi, ja säännöt muuttuvat. Kysy meiltä ennen kuin toimit sen perusteella.

Kaikki artikkelit