Artikkelit

Lomapalkka ja lomaraha: lomapäivien kertyminen ja lomapalkan laskeminen

Karma Accounts · Julkaistu 19.10.2026

Työntekijälle kertyy lomaa kaksi arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomanmääräytymisvuonna 1.4.–31.3., tai kaksi ja puoli päivää, jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut vähintään vuoden. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkua: kuukausipalkkainen saa tavallisen palkkansa, tuntipalkkaisen lomapalkka on keskipäiväpalkka kerrottuna kertoimella, ja alle 14 päivää kuukaudessa työskentelevä saa 9 tai 11,5 % vuoden palkasta. Lomarahaa ei ole vuosilomalaissa lainkaan; se maksetaan, jos työehtosopimus tai työsopimus niin määrää.

Alla ovat vuosilomalain (162/2005) säännöt. Työehtosopimuksessa voi olla toisin sovittu monesta kohdasta, myös lomapalkan laskemisesta ja maksamisesta, joten tarkista oma sopimuksesi ensin.

Lomapäivien kertyminen

Loma lasketaan arkipäivinä. Arkipäiviä ovat kaikki päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä, joten myös lauantait ovat lomapäiviä. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jossa on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Kumpaa sääntöä sovelletaan, ratkaisee työsopimus: jos työntekijä on sopimuksen mukaan työssä niin harvoina päivinä, ettei yksikään tai vain osa kuukausista sisällä 14 työssäolopäivää, täydeksi kuukaudeksi lasketaan jokainen kuukausi, jossa on vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Jos koko loman pituus ei ole tasaluku, päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Työssäolon veroiset poissaolot

Osa poissaoloista lasketaan työssäolon veroiseksi ajaksi, esimerkiksi:

• sairaus ja lääkinnällinen kuntoutus enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, tai jos poissaolo jatkuu yhtäjaksoisena yli 31.3., enintään 75 työpäivää samaa sairautta kohden
• raskaus- ja vanhempainvapaa enintään 160 päivää kummallekin vanhemmalle synnytystä tai adoptiota kohden
• lomautus enintään 30 työpäivää kerrallaan.

35 tunnin säännön piirissä olevalla nämä rajat ovat enintään 182 kalenteripäivää perhevapaissa, 105 kalenteripäivää sairaudessa ja kuntoutuksessa sekä 42 kalenteripäivää lomautuksessa ja opintovapaassa. Jos sairaus tai kuntoutus painaa täyden vuoden loman alle 24 päivän, työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, joilta maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Oikeutta ei enää ole, kun poissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta.

Täysi vuosi 2,5 päivän mukaan antaa 30 arkipäivää eli viisi viikkoa. Siitä 24 päivää on kesälomaa, joka annetaan lomakaudella 2.5.–30.9., ja loput talvilomaa, joka annetaan ennen seuraavan lomakauden alkua.

Kun kumpikaan sääntö ei täyty: vapaa ja lomakorvaus

Jos työntekijä tekee sopimuksen mukaan kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, hänelle ei kerry lomapäiviä. Hänellä on oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää jokaiselta kalenterikuukaudelta, jonka hän on ollut työsuhteessa, ja hänelle maksetaan lomakorvausta 9 % lomanmääräytymisvuoden palkasta ilman yli- ja hätätyökorotuksia, tai 11,5 %, jos työsuhde oli 31.3. mennessä jatkunut vähintään vuoden. Raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaan ajalta saamatta jäänyt palkka lisätään laskentaperusteeseen. Korvaus maksetaan vapaan yhteydessä tai muuten viimeistään lomakauden päättyessä.

Lomapalkan laskeminen

Laskutapa määräytyy sen mukaan, millä palkkaustavalla työntekijälle maksettiin palkkaa lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3.

• Kuukausipalkka. Työntekijä saa palkkansa myös loman ajalta. Muu säännöllinen palkka, esimerkiksi säännöllinen lisä, lisätään lomapalkkaan keskipäiväpalkan kaavalla. Jos työaika ja sen mukana palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti. Jos muutos tapahtuu vasta 31.3. jälkeen ennen lomaa, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden työajan mukaisesta kuukausipalkasta.
• Keskipäiväpalkka. Lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkka ilman yli- ja hätätyökorotuksia jaetaan tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään kahdeksasosa ylityötunneista. Jos sopimuksen mukaisia työpäiviä on viikossa muu määrä kuin viisi, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä. Tulos kerrotaan lain kertoimella: esimerkiksi 20 lomapäivän kerroin on 18,3, 24 päivän 22,2 ja 30 päivän 27,8.
• Prosenttiperusteinen lomapalkka. 9 % lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkasta tai 11,5 %, kun työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut vähintään vuoden, edelleen ilman ylityökorotuksia. Perusteeseen lisätään laskennallisesti tiettyjen poissaolojen, kuten sairauden ja perhevapaiden, ajalta saamatta jäänyt palkka edellä mainittuihin kalenteripäivärajoihin asti. Tämä poikkeaa edellisen kappaleen lomakorvauksesta, jossa lisätään vain raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaan ajan palkka.

Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän lomalta sen saa maksaa tavallisena palkanmaksupäivänä, ja työehtosopimuksessa voidaan sopia sen maksamisesta tavallisen palkan yhteydessä. Työnantaja antaa laskelman lomapalkan määrästä ja perusteista ja pitää vuosilomakirjanpitoa jokaisesta työntekijästä.

Kaksi esimerkkiä

Aino aloittaa 1.6.2025 3 000 euron kuukausipalkalla. Maaliskuun 2026 loppuun mennessä hänelle kertyy 10 täyttä kuukautta, ja työsuhde on kestänyt alle vuoden, joten hän ansaitsee kaksi päivää kuukaudessa eli 20 päivää. Hän pitää ne kesällä 2026 ja saa tavallisen palkkansa. Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2026–31.3.2027 päättyessä työsuhde on jatkunut yli vuoden, joten kaksitoista täyttä kuukautta antaa 30 päivää.

Mikko on tuntipalkkainen ja tekee viisipäiväistä viikkoa. Lomanmääräytymisvuonna hän ansaitsi 26 400 euroa 220 työpäivältä ilman ylitöitä, joten keskipäiväpalkka on 120 euroa. 24 lomapäivän lomapalkka on 22,2 × 120 = 2 664 euroa.

Sairastuminen, loman säästäminen ja siirtäminen

Jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi, loma siirretään hänen pyynnöstään. Jos työkyvyttömyys alkaa loman aikana, kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät siirretään pyynnöstä, mutta nämä omavastuupäivät eivät saa vähentää oikeutta neljän viikon lomaan. Siirtoa on pyydettävä viivytyksettä, ja työnantajan pyynnöstä on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Jos siirrettyä lomaa ei voida antaa myöhemminkään, se korvataan rahana.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että 18 päivää ylittävä osa lomasta säästetään säästövapaaksi myöhemmäksi, ja 24 päivää ylittävän osan työntekijällä on oikeus säästää, jos siitä ei aiheudu työpaikalle vakavaa haittaa. Lisäksi voidaan sopia, että 12 päivää ylittävä osa lomasta pidetään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Kun työsuhde päättyy, pitämättä ja korvaamatta jäänyt loma maksetaan lomakorvauksena. Se lasketaan lomapalkan sääntöjen mukaan; kuukausipalkkaisen lomapäivän palkka on kuukausipalkka jaettuna 25:llä ja viikkopalkkaisen viikkopalkka jaettuna 6:lla. Jos Aino lähtisi 31.3.2026 pitämättä 20:tä lomapäiväänsä, hän saisi 20 × 120 = 2 400 euroa. Jos työsuhde on päättyessään jatkunut vähintään vuoden, kuluvan lomanmääräytymisvuoden korvaus lasketaan 2,5 päivän mukaan. Jos lomapäiviä ei ole kertynyt lainkaan, korvaus on 9 tai 11,5 % palkasta.

Lomaraha perustuu työehtosopimukseen, ei lakiin

Lomaraha eli lomaltapaluuraha ei perustu vuosilomalakiin. Se on työehtosopimuksissa sovittu lisä, usein 50 % lomapalkasta, ja se maksetaan yleensä kesäloman yhteydessä. Siitä voidaan sopia myös työsopimuksessa. Maksetaanko lomarahaa, kuinka paljon, milloin ja millä ehdoilla, riippuu noudatettavasta sopimuksesta.

Jos alallasi on yleissitova työehtosopimus, sen vähimmäisehtoja, myös lomarahaa koskevia määräyksiä, on noudatettava, vaikka et kuuluisi työnantajaliittoon. Jos työehtosopimusta ei sovelleta eikä työsopimuksessa ole lomarahasta mitään, vuosilomalaki ei velvoita maksamaan sitä.

Lomapalkka tulorekisterissä ja verotuksessa

Lomapalkka, lomakorvaus ja lomaraha ovat palkkaa. Niistä toimitetaan ennakonpidätys verokortin mukaan, ja niistä maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut kuten muustakin palkasta; työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan, kun työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Ennakonpidätykset ja sairausvakuutusmaksu maksetaan OmaVerossa viimeistään verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä; verokausi on yleensä palkanmaksukuukausi, ja neljännesvuoden verokaudella eräpäivä on verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivä. Jos eräpäivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, maksun voi maksaa seuraavana arkipäivänä. Paljonko sivukulut ovat vuonna 2026, kerromme palkan sivukuluja käsittelevässä artikkelissamme, ja eläkemaksusta kerromme TyEL-maksua 2026 käsittelevässä artikkelissa.

Tulorekisterissä lomapalkalle ei ole omaa tulolajia, vaan se ilmoitetaan sen palkan tulolajilla, jonka perusteella se lasketaan, esimerkiksi aikapalkkana (201). Lomarahalla on oma tulolaji (213), ja lomakorvaus ilmoitetaan vuosilomakorvauksena (234). Jokainen maksu ilmoitetaan viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä; jos viides päivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, tiedot voi ilmoittaa seuraavana arkipäivänä.

Lomapalkkavelka tilinpäätöksessä

Tilikauden loppuun mennessä ansaittu mutta pitämätön loma on sen tilikauden kulua. Kirjanpitolautakunta on lausunnoissaan 1986/847 ja 1991/1168, joihin sen kuntajaosto viittaa, katsonut, että lomapalkat ja niihin liittyvät sosiaalimenot käsitellään suoriteperusteisesti ja kohdistetaan sille tilikaudelle, jonka palkkojen perusteella loma on ansaittu. Näin syntyy lomapalkkavelka, joka esitetään siirtoveloissa.

Käytännössä lomapalkkavelka lasketaan työntekijäkohtaisesti: edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta pitämättä olevat päivät ja 1.4. jälkeen ansaitut päivät lomapalkan mukaan, lisäksi työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaan jo ansaittu lomaraha ja näistä maksettavat työnantajamaksut. Tilinpäätöksen vaiheista kerromme aihetta käsittelevässä artikkelissamme.

Mitä me teemme

Hoidamme pienten työnantajien palkanlaskennan hintaan 15 euroa palkkalaskelmalta + alv 25,5 %, ja maksu veloitetaan vain kuukausina, joina on palkanmaksupäivä. Hintaan kuuluvat palkkalaskelmat, myös niillä maksettava lomapalkka; lomapalkka, lomakorvaus ja lomaraha eritellään palkkalaskelmalla kuten muukin palkka. Lomapalkkavelan kirjaamme kirjanpitoon, jota hoidamme puolestasi. Mitä palkanlaskennan hintaan muuten sisältyy, kerromme palkanlaskennan sivulla ja hinnastossa.

Lue, mitä palkanlaskennan ulkoistaminen sisältää, tai pyydä tarjous ja kerro, koskeeko alaasi työehtosopimus. Jos olet palkkaamassa ensimmäistä työntekijää, artikkelimme työntekijän palkkaamisesta käy vaiheet läpi järjestyksessä.

Usein kysyttyä

Miten lomapalkka lasketaan?

Kuukausipalkkainen saa loman ajalta tavallisen palkkansa. Vähintään 14 päivää kuukaudessa työskentelevän tuntipalkkaisen lomapalkka on keskipäiväpalkka kerrottuna lomapäivien määrän mukaisella kertoimella, ja harvemmin työskentelevän 9 tai 11,5 % vuoden palkasta, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu toisin.

Montako lomapäivää kertyy kuukaudessa?

Kaksi arkipäivää jokaiselta täydeltä kuukaudelta, tai 2,5 päivää, jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut vähintään vuoden. Täydestä vuodesta kertyy siten 30 arkipäivää eli viisi viikkoa.

Onko lomaraha pakko maksaa?

Vuosilomalaki ei sitä vaadi. Se on maksettava, jos sitä edellyttää työnantajaa sitova työehtosopimus, myös yleissitova, tai työsopimus.

Miten lomakorvaus lasketaan työsuhteen päättyessä?

Pitämättömät lomapäivät korvataan lomapalkan sääntöjen mukaan. Kuukausipalkkaisen yhden lomapäivän korvaus on kuukausipalkka jaettuna 25:llä.

Lähteet

• Finlex: vuosilomalaki 162/2005, 4–8, 10–12, 14–17, 19–21 ja 25–30 §
• Finlex: työsopimuslaki 55/2001, 2 luvun 7 §
• Finlex: kirjanpitolaki 1336/1997, 4 luvun 6 §
• Työsuojeluhallinto: vuosiloma
• Työsuojeluhallinto: lomapalkka ja lomakorvaus
• Verohallinto: taulukko työnantajasuorituksista
• Verohallinto: näin ilmoitat palkat ja työnantajasuoritukset
• Verohallinto: oma-aloitteisten verojen maksaminen (englanniksi)
• Tulorekisteri: ilmoittamisen määräajat
• Tulorekisteri: palkkojen tulolajit, 200-sarja
• Tulorekisteri: uutinen 19.5.2026 kesätyöntekijöiden palkoista ja lomapalkoista
• Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto: lausunto 120 (8.1.2019) lomapalkkavelan kirjaamisesta, jossa viitataan kirjanpitolautakunnan lausuntoihin 1986/847 ja 1991/1168 (PDF)

Huomaa: tämä on yleistä tietoa Suomen säännöistä, ei neuvo omaan tilanteeseesi, ja säännöt muuttuvat. Kysy meiltä ennen kuin toimit sen perusteella.

Kaikki artikkelit